Takaisin artikkeleihin

Kulttuuritalo avautuu elektronisen musiikin ystäville

Ilmakuva vapaamuotoisesta tiilirakennuksesta, jonka katos ja matalampi osa yhdistävät kupariverhoiltuun suorakulmaiseen rakennukseen

Hannu Rytky / kulttuuritalo.fi

Alvar Aallon suunnittelemaan ikoniseen Kulttuuritaloon on avattu uusi yökerho. Mittava remontti toteutettiin yhdessä Museoviraston ja Alvar Aalto -säätion kanssa.

Helsingin Alppilassa sijaitsevassa Kulttuuritalossa aukesi helmikuussa uusi yökerho, joka tuo rakennukseen uusia käyttäjäkuntia. Kulttuuritalon pohjakerros on modernisoitu Kult-klubille nykypäivän tapahtumatoimintaan sopivammiksi kuitenkin hyödyntämällä mahdollisimman paljon alkuperäisiä elementtejä. Rakennuksen omistaa nykyään Helsingin Kulttuurihub ja tapahtumatoiminnasta vastaa kansainvälinen yritys ASM Global.

Elektroniseen musiikkiin keskittyvä klubi sijaitsee Kulttuuritalon pohjakerroksen Alppisalissa, johon kuljetaan erillisestä sisäänkäynnistä Sturenkadulta. Seitsemän kuukauden mittaisen remontin jälkeen Alppisali avattiin takaisin yleisökäyttöön lähes neljäntoista vuoden tauon jälkeen. Yökerhoksi muutettuun tilaan mahtuu yli 500 asiakasta, ja tilassa järjestettävien konserttien yleisökapasiteetti on arviolta 340 katsojaa. Korjaus- ja uudistushankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Fyra ja sisustussuunnittelusta JKMM Arkkitehdit.

Kult-yökerho toimii Kulttuuritalon pohjakerroksen Alppisalissa. kuva: Hannu Rytky
Klubikompleksin osana toimiva Tiilisali on suunniteltu rennoksi anniskelutilaksi. kuva: Hannu Rytky
Yökerho sijaitsee Kulttuuritalon suuren Aalto-salin aulan ja lämpiön alapuolella. kuva: Alvar Aalto -säätiö

Alkujaan elokuvateatteriksi suunnitellun Alppisalin viiston lattian päälle on rakennettu uusi vaakasuora lattia, ja saliin on tehty nykypäivän vaatimuksia vastaavat akustiset tilarakenteet. Remontissa säilytettiin salin katon alkuperäinen puupanelointi. Yökerhon WC-tilat sijoitettiin entiseen elokuvateatterin projisointihuoneeseen, jonka pienistä ikkunoista voi nyt katsella uuden klubin tanssilattialle.

Kokonaisuuteen kuuluvat myös Peilisali ja Tiilisali, jotka on suunniteltu premium-tason anniskelutiloiksi ja rennoiksi juhlatiloiksi. Osassa tiloista on korkein mahdollisin suojeluluokitus, eikä niihin ole tehty mitään muutoksia. Kaikki muutokset on suunniteltu niin, että alkuperäiseen ilmeeseen voidaan palata.

Kadulle aukeavalla sisäpihalla on kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen pronssinen suihkulähdeveistos Rakentajan käsi (1960), jossa monumentaalinen kämmen pitelee Kulttuuritalon pienoismallia etusormen ja peukalon välissä. kuva: Jussi Tiainen

Vuonna 1952 Suomen kommunistinen puolue pyysi arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaan uuden rakennuskompleksin, joka sisältäisi puolueen päämäjan, siihen liittyvät oheistilat ja kulttuurikeskuksen. Vuonna 1958 valmistunut rakennus toteutettiin pääosin talkootöin, joihin osallistui jopa 5 000 talkoolaista. Aalto suunnitteli rakennusta varten muun muassa uudenlaisen kiilan muotoisen tiilen, joka mahdollisti auditorion vapaan muodon. Kompleksin veistoksellinen tiiliosa on yhdistetty suorakaiteen muotoiseen toimistosiipeen kupariverhoillun katoksen avulla.

Valmistumisen jälkeen rakennus todettiin asiantuntijoiden lausuntojen perusteella akustiikaltaan Helsingin parhaaksi konserttitilaksi. Rakennuksella onkin pitkä perintö suurten konserttien pitopaikkana. Kulttuuritalossa on esiintynyt kotimaisten huippunimien lisäksi useita kansainvälisiä megatähtiä ja -yhtyeitä, kuten Jimi Hendrix, Queen, Led Zeppelin, Tina Turner ja Lady Gaga.

Kulttuuritalossa toteutettiin edellinen mittava korjaus vuonna 2013, ja sen suunnittelusta vastasi NRT Arkkitehdit. Tutustu Kulttuuritaloon Finnish Architecture Navigatorissa.