Millaisen vastuun maailmanperintöstatus tuo Aalto-kohteille?
Jarno Kylmänen / Villa Mairea -säätiö
Suomen Aalto Works -kokonaisuus hyväksyttiin osaksi maailman arvokkainta modernistisen arkkitehtuurin perintöä. Miten Aalto-kohteet varautuvat matkailijamäärien kasvuun ja mitä muuta maailmanperintöstatus tuo tullessaan? Aihetta tarkastelee Archinfon Mari Forsberg, jolla on pitkä työhistoria Aaltojen arkkitehtuurin parissa, niin Alvar Aalto -säätiöstä kuin Aalto-matkailureittiyhdistyksestä.
Suomessa on ollut heinäkuun lopulta lähtien uusi maailmanperintökohde, Aalto Works. Alvar, Aino ja Elissa Aallon suunnitteleman kolmentoista rakennuksen ja alueen muodostaman kokonaisuuden pääsy Unesco-listalle asettaa kasvuodotuksia arkkitehtuurimatkailulle. Aaltojen arkkitehtuuri kiinnostaa kotimaassa ja kansainvälisesti ja odotettavissa on kävijämäärien lisääntymistä uusissa maailmanperintökohteissa.
Kaikissa kolmessatoista kohteessa maailmanperintöstatus on jo esityksen valmisteluaikana näkynyt kävijämäärien kasvuna. Unescon kestävän kehityksen mukaisesti kahdenkymmenen prosentin vuosittainen kasvuvauhti kävijämäärissä on merkki siitä, että matkakohteen on viimeistään nyt otettava käyttöön toimiva järjestelmä matkailijavirtojen hallintaan.
Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja, arkkitehti Tommi Lindh haastatteli Habitare-messuilla Aalto Works -kohteiden edustajia. Ääneen pääsivät Finlandia-talon, Paimion parantolan, Villa Mairean, Jyväskylän yliopistokampuksen, Säynätsalon kunnantalon ja Muuratsalon koetalon taustalla olevat tahot.
Erilaisia keinoja varautua kasvaviin vierailumääriin
Aalto-kohteet ovat varautuneet matkailijamäärien kasvuun eri tavoin. Osalla toimijoista on käytössä digitaalinen varausjärjestelmä ja osa on alkanut toteuttaa vierailijakeskuksia.
“Jyväskylän kaupunki valmistelee parhaillaan Aalto2-museokeskukseen vierailukeskusta, joka toimii sisäänheittopaikkana kaupungin kolmeen Unesco-kokonaisuuteen sisältyvään kohteeseen sekä muihin Jyväskylän Aalto-rakennuksiin”, kertoo kansliapäällikkö Heli Leinonkoski Jyväskylän kaupungilta.
Finlandia-talon markkinointi- ja viestintäjohtaja Minna Sauramaa kertoo, että hiljattain peruskorjatun rakennuksen aulaan on kesällä avattu Aalto-matkailun popup-piste. Tutustumisen Aallon tuotantoon voi aloittaa vierailemalla Visions of Alvar Aalto -näyttelyssä. Lue lisää näyttelystä Finlandia-talon sivuilta tästä linkistä.
Paimion parantolassa puolestaan ollaan muutosvaiheessa, sillä kohteen peruskorjaus ja muutos hyvinvointihotelliksi on käynnistymässä vuoden 2028 aikana. Paimion parantola -säätiön puheenjohtaja Mirkku Kullberg kertoo myös, että rakennukselle etsitään parhaillaan uutta omistajaa. Lue lisää muutoksesta Archinfon sivuilta tästä linkistä.
Herkimpiä rakennuksia kävijämäärien kasvu haastaa eniten, kuten Muuratsalon koetalona tunnettuna kesähuvilaa Jyväskylässä, Villa Maireaa Porin Noormarkussa tai Aaltojen omaa kotitaloa Helsingin Munkkiniemessä. Miten suojata rakennuksia ja niiden pintamateriaaleja, sisustuksia ja ulkotiloja kulumiselta ja käytön jäljiltä? Metsän kätkössä olevan koetalon luonto on erityisen herkkää, ja talolle kuljetaan jalkaisin metsäistä polkua pitkin.
Villa Maireassa on jo asetettu rajoituksia kävijämäärille – Maireaan odotetaan tänä vuonna noin 7 000 kävijää.
“Kesäkausi on ollut täyteen buukattu, ja painopistettä voisi kasvattaa kesäsesongin ulkopuolelle”, Villa Mairea -säätiön hallituksen puheenjohtaja Johanna Gullichsen muotoilee.
Arvostettu status luo uusia mahdollisuuksia ja myös velvollisuuksia
Maailmanperintölistalle pääsy edellyttää sitoutumista kohteiden hyvään hoitoon myös tulevaisuudessa, jotta kulttuuriperintö säilyy tuleville sukupolville. Kansaneläkelaitoksen pääkonttori Helsingissä ja parhaillaan suljettuna oleva Kolmen ristin kirkko Imatralla ovat olleet julkisuudessa peruskorjaustarpeen ja rahoituksen puutteen vuoksi. Paimion parantolan suurimittaiset suunnitelmat yhdessä norjalaistoimisto Snøhettan, Arkkitehtitoimisto ALA:n ja Arkkitehdit Mustosen kanssa ovat myös herättäneet keskustelua.
“Rakennusten omistajilla on edelleen kunnossapidon ja ylläpidon vastuu. He ovat hyväksyneet sen, että kohdetta esitetään maailmanperinnöksi, ja siinä vaiheessa sitoutuneet ylläpitämään sitä kulttuuriperintöarvojen mukaisesti”, Museoviraston pääjohtaja Kimmo Levä kommentoi Ylen artikkelissa. Lue artikkeli tästä linkistä.
Aalto-kohteiden saama Unesco-status voi toimia veturina suomalaisen arkkitehtuurin kansainvälistymiselle ja Suomi-matkailulle. Työ suomalaisen arkkitehtuurin hyväksi näkyy pitkällä aikavälillä myös maakuvassa ja -brändissä. Tämän onnistumiseksi tarvitaan toimivaa yhteistyötä maakuvasta vastaavien tahojen, kaupunkien matkailumarkkinoinnin ja rakennetun ympäristön asiantuntijoiden välillä.
Alvar Aalto -säätiön Tommi Lindhin mukaan säätiö on linjannut kohtelevansa kaikkia Aalto-kohteita tasapuolisesti, eivätkä Aalto Works -kohteet saa erityiskohtelua. Ja todellakin, muitakin hienoja Aalto-rakennuksia Suomesta ja maailmalta löytyy. Kestävyystekona matkailijat voisivatkin valita tulevan syksyn Aalto-vierailukohteeksi jonkin muun kuin maailmanperintökohteen, esimerkiksi Alvar Aalto -matkailureitin varrelta. Tutustu matkailureittiin tästä linkistä.
Myös Finnisharchitecture.fi-verkkopalvelusta löytyy Aalto Works -teemavalikoiman lisäksi yhteensä lähes 50 Aalto-kohdetta. Tutustu verkkopalveluun tästä linkistä.
Tietoa matkailualasta Suomessa
Visit Finlandin kokoamien matkailun tunnuslukujen mukaan matkailuala työllistää Suomessa 5,4 % työvoimasta, noin 149 000 henkilöä. Matkailuala on siis suuri työllistäjä, ja merkittävä osuus alalla työskentelevistä on nuoria ja maahanmuuttajia. Lisäksi matkailu luo taloudellisia edellytyksiä palvelujen tarjoamiseen paikallisille asukkaille. Matkailu kasvaa muuta taloutta nopeammin. Suomalaisten matkailuyritysten kasvu tulee etenkin ulkomaisista matkailijavirroista, ja he myös käyttävät keskimäärin enemmän rahaa kuin kotimaiset matkailijat.
