Uusi julkaisu kokoaa paikallisen arkkitehtuuripolitiikan toimintamalleja ja tekijöitä yksiin kansiin

Toukokuun lopussa julkaistu Uusi paikallinen -julkaisu nostaa esiin kysymyksen siitä, mikä merkitys paikallisilla toimijoilla, paikkasidonnaisella ajattelulla ja alueiden tärkeillä tiloilla on ajassa, jossa siirrytään globaalista paikattomuudesta kohti uutta paikallisuutta.

Julkaisu valottaa Taiteen edistämiskeskus Taiken vuosina 2022–2023 koordinoiman kehitysryhmän toimintaa, jossa myös Archinfo oli mukana. 

Avaus paikallisen arkkitehtuuripolitiikan ajankohtaisiin kysymyksiin

Millaisia paikallisia arkkitehtuuripoliittisia toimintamalleja tarvitaan, kehitetään ja kokeillaan juuri nyt? Miten saada paikalliset toimijat mukaan arkkitehtuuripolitiikan edistämiseen? Millaista työtä apolin edistäminen oikeastaan voi tänä päivänä olla, kenen työtä se on, ja kenelle sitä lopulta tehdään?

Paikallista arkkitehtuuripolitiikkaa on perinteisesti tarkasteltu erilaisten ohjelmien laatimisen näkökulmasta. Suomen uuden apolin aikakaudella tarvitsemme kuitenkin myös kokeilevampaa otetta, joka tunnistaa erilaisten paikallisten toimijoiden kirjon, toiminnan eri tasot sekä resurssit.

Uusi valtakunnallinen apoli sekä useat eurooppalaiset rakennuskulttuuria korostavat aloitteet, kuten New European Bauhaus ja Davosin julistus, nostavatkin esiin myös ruohonjuuri­tason ja paikallisen toiminnan merkityksen. Apoli-työssä tärkeää onkin koettaa ymmärtää paremmin paikallistason toiveita.

Uusi paikallinen pyrkii vastaamaan arkkitehtuuripolitiikan muuttuneen paikalliskentän tarpeisiin.

Julkaisu tuo esiin paikallisten apoli-toimijoiden runsauden

Uusi paikallinen -kehitysryhmään valikoitui kahdeksan hanketta eri puolilta Suomea: Mustasaaren kunta Pohjanmaalla, Karkkilan Kylät kaupungissa -yhdistys, Keravan kaupunki, Porissa sijaitseva Lyhytaaltoasema, Turun Österbladin tontin kohtaloa pohtiva työryhmä, Kuopion ANTI-festivaali, Lapinlahden Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu sekä Alajärvellä toimiva Nelimarkka-museo.

Kahdeksikko edustaa Suomen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman hengen mukaisesti laaja-alaisesti paikallisia näkymiä ja toimijoita; mukana on niin kuntia, paikallistyöryhmiä kuin kulttuuritoimijoita. Hankkeet vaihtelevat yksittäisistä rakennuskohteista kehitysalueisiin ja paikallisiin arkkitehtuuriohjelmiin, ja mukana on myös asukaslähtöisen suunnittelun, rakennusperinnön, kiertotalouden ja arkkitehtuurikasvatuksen aiheita.

Lisäksi julkaisu sisältää asiantuntijatekstejä. Oulun kulttuuripalvelupäällikkö, kulttuuritalo Valveen johtaja ja postdoc-tutkija Johanna Tuukkanen kirjoittaa paikallistumisen vaikutuksista niin aistillisten tuntemusten, filosofisten kysymysten kuin myös kulttuurihallinnon kysymysten kautta. Helsingin kaupungilla työskentelevä arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija Petri Leppälä kirjoittaa muun muassa vuosaarelaisten paikallisesta identiteetistä, eräänlaisesta saarelaisuudesta Helsingin sisällä.

Millainen on arkkitehtuuripolitiikan tulevaisuus?

Yhteisen työskentelyn ja ajatustenvaihdon kautta Uusi paikallinen -kehitysryhmän jäsenet ovat osallistuneet myös kehitysryhmää paljon suurempaan keskusteluun arkkitehtuuripolitiikan tulevaisuudesta. 

Julkaisu sisältää merkintöjä ja kokemuksia siitä, mitä paikallisen toiminnan puitteissa on 2020-luvulla tapahtunut ja millaisia hankkeita, keskusteluja ja näkymiä uuden paikallisuuden nimissä on tullut esiin. Paikalliset hankkeet sekä julkaisun asiantuntijakirjoitukset ja muut sisällöt avaavat ja laajentavat osaltaan sitä, mistä paikallisuuden ajattelussa on kyse tässä ja nyt.

Mari Kemppinen, Aleksi Lohtaja ja Mika Savela (toim.): Uusi paikallinen / New Local. Taiteen edistämiskeskus, Helsinki 2024. 204 sivua.

Julkaisu on ladattavissa pdf-muodossa Taiken sivuilta