Valokeilassa: Muuan

Kymmenen vuotta sitten perustettu suunnittelutoimisto Muuan pitää majaansa Helsingissä, mutta suunnittelee laajalti ympäri maata. Lukuisia kilpailuvoittojakin keränneessä toimistossa työskentelee niin arkkitehteja kuin kaupunkisuunnittelijoita, palvelumuotoilijoita, konseptisuunnittelijoita, brändinrakentajia ja sisustusarkkitehteja. Laaja skaala antaa suunnittelulle kokonaisvaltaisen otteen.

“Lähestymme arkkitehtuuria intohimolla ja päämäärätietoisuudella, keskittyen lisäarvon tuottamiseen joka askeleella”, kertoo toimiston toimitusjohtaja ja osakas, arkkitehti Aleksi Rastas. “Tutkimme jatkuvasti yhteiskunnan muutosta ja kehitystä, jotta voimme luoda rakennuksia ja kaupunkeja, jotka vastaavat huomisen ja ylihuomisen tarpeisiin.”

Suunnittelun lähtökohtana on elämä ja toiminta, joiden ympärille seinät, rakennukset ja miljööt muovataan. “Projektimme lähtevät liikkeelle analyysista siitä, mitä oikeastaan olemme tekemässä. Emme näe rakennuksia vain fyysisinä rakenteina, vaan ennemminkin mahdollisuuksina luoda ympäristöjä, jotka tukevat ja edistävät ihmisten toimintaa ja hyvinvointia”, Rastas kuvailee.

“Elämän kuvittelu rakennuksiin ja rakennusten väliin on ydintehtävämme. Kuvitamme ja sanoitamme tarinan kaavioin, konseptein ja suunnitelmin”, kertoo Muuanin perustajaosakas, arkkitehti ja asumisen asiantuntija Tiina Antinoja. “Seinien ja talojen sijaan olemme enemmän kiinnostuneita, mitä niiden välissä tapahtuu”, Rastas summaa. Menestyksekäs suunnittelutyö vaatii siis taustalleen sekä mielikuvitusta että kykyä sanoittaa se todellisuuteen.

Uutta rakentaessa Muuan panostaa tulevaan. “Haluamme luoda rakennettua ympäristöä, joka ei ainoastaan palvele nykyhetkeä vaan myös tulevaisuutta”, Rastas kertoo. Toimistolle onnistunut rakennus tarkoittaa kestävyyttä, muuntojoustavuutta ja hyvinvointia. “Ja näyttää hyvältä myös kaikkein kurjimmalla säällä”, Antinoja lisää.

Muuanin repertuaariin kuuluu sekä rakennusten, tilojen ja alueiden suunnittelua että niitä koskevien tutkimusten ja selvitysten toteuttamista. Toimiston monipuolisuus heijastuu taustatöiden laajuuteen ja yhteistyöverkostoihin: selvityksissä luotetaan esimerkiksi kiertotalousasiantuntijoiden, kaupunkisosiologien sekä kulttuuriantropologien asiantuntemukseen. “Olemme olleet mukana laatimassa aluekohtaisia kiinteistömassan kehittämisstrategioita, muotoilemassa kampuskehittämisen ohjeistoja, tutkimassa korttelikohtaisia kaupallisen kehittämisen potentiaaleja, laatimassa kaupunkikeskustojen elinvoimaselvityksiä sekä tutkimassa asumista vuonna 2100”, toimistolta kerrotaan.

Uudiskohteiden ja selvitysten lisäksi toimisto toteuttaa korjaushankkeita. “Kaikkein ekologisin tuote on se, jota ei valmisteta”, muistuttaa Laura Vara, arkkitehti ja kiertotalouden asiantuntija. “Arkkitehtuurissa tulisi enenevässä määrin siirtyä tutkimaan rakennettua ympäristöä materiaalipankkina, jossa kunnioitetaan jo valmistettuja rakennuksia sekä rakennusosia.” Tämä tarkoittaa sekä jatkuvaa huoltoa, ylläpitoa ja peruskorjaamista, että rakennusosien hyödyntämistä toisaalla, Vara tarkentaa. “Kerroksellinen rakennettu ympäristö on rikkautta, ja eri aikakausien näkyminen parantaa ymmärrystämme omasta historiastamme.”

Toimistolla ollaan samaa mieltä siitä, että tulevaisuudessa uudisrakentamista on vähennettävä ja keskityttävä olemassa olevan ylläpitoon. “On lyhytnäköistä purkaa rakennuksia esimerkiksi talotekniikan mahtumisen perusteella: rakennuksen potentiaalinen elinkaari on huomattavasti talotekniikkaa pidempi. Vaikka rakennuksesta jätettäisiin vain runko, sen korjaaminen jättää pienemmän hiilijalanjäljen kuin uuden rakentaminen”, Vara kertoo. “Rakennettu ympäristö on tarina menneisyydestämme ja peili tulevaisuuteemme. Kun harkitsemme purkamista tai uudisrakentamista, meidän on tarkasteltava sitä, mitä menetämme ja mitä voitamme”, jatkaa Rastas.

Rakennustottumusten ja -tapojen hiljalleen muuttuessa myös suunnittelijan rooli on muutoksen keskiössä. Suunnittelijan on ymmärrettävä teknologian, ekologian, sosiaalisten kysymysten ja kulttuuristen arvojen vaikutus suunnitteluprosessiin, Rastas sanoo. Laajassa lähestymistavassa piilee toimiston mukaan myös avain monenlaisten haasteiden ratkaisuun. “Roolimme suunnittelijoina on siis paitsi luoda estetiikkaa ja toiminnallisuutta, myös edistää kestävää kehitystä ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.”

Tulevaisuusorientoituneeksi itseensä kuvaava toimisto säilyttää ajattelussaan sekä toiveikkuutta että itsereflektiota alaansa kohtaan. “Arkkitehtuurin tulevaisuus on pehmeissä arvoissa, luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, kestävän rakennetun ympäristön vaalimisessa ja ihmisen hyvinvoinnin edistämisessä”, sanoo Antinoja. Tulevaisuuden innovaatioiden rinnalla kulkee myös aiempien sukupolvien tarinat. “Jokainen alue ja rakennus kantaa mukanaan kerroksia ajasta, ihmisistä ja tapahtumista, jotka ovat muokanneet niitä. Kun vaalimme näitä elementtejä, luomme jatkuvuutta ja yhteyttä menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välille”, Rastas muistuttaa. 

Lue lisää Muuanista tästä linkistä.

Valokeilassa-sarjassa arkkitehteja tai arkkitehtitoimistoja pyydetään kertomaan kuvilla ja lyhyillä teksteillä toimintaansa ohjaavista arvoista ja suunnitteluperiaatteistaan. Saatsi Arkkitehtien Valokeilassa-kuvasarjat julkaistaan Archinfon Instagram-tilillä tässä linkissä.

Kaikki tähän asti julkaistut Valokeilassa-kuvasarjat löydät Instagramista tunnisteella #FinArchSpotlight ja artikkelit tästä linkistä.