Takaisin artikkeleihin

Arkkitehtuurikasvatus ja arkkitehtuurikerhot kiinnostavat!

Sinustako Arkkitehtuurikasvattaja 1 scaled

Arkkitehtuurikasvatus on lapsille ja nuorille suunnattua arkkitehtuurin opetusta. Siitä pääsee osalliseksi muun muassa lasten ja nuorten arkkitehtuurikouluissa, teemallisissa iltapäiväkerhoissa, arkkitehtuurimuseoiden työpajoissa ja koulujen kuvataidetunneilla. Arkkitehtuurin tiedotuskeskus toimii valtakunnallisena arkkitehtuurikasvatuksen erityisasiantuntijana.Vastikään valmistunut Sinussako arkkitehtuurikasvattajaa -kysely paljastaa, että arkkitehtuurin ammattilaiset ovat kiinnostuneet osallistumaan sekä lapsille ja nuorille suunnatun arkkitehtuurin opetuksen toteutukseen että opetussisältöjen ja -menetelmien kehittämiseen. Lisää osaajia tarvitaan esimerkiksi Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen uusimman hankkeen, Arkkitehtuurikerhot 2016–17 -valtakunnallisen pilottiohjelman toteuttamiseen.Kerho-pilotit toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän erityisavustuksen turvin ja ne vastaavat hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeen haasteeseen lasten kulttuurin saavutettavuuden lisäämisestä taiteenalakohtaisesti. Kerhot käynnistyvät syksyllä 2016 neljällä paikkakunnalla. Oulussa tehdään yhteistyötä Pohjois-Suomen arkkitehdit SAFAn ja Oulu-opiston, Seinäjoella kaupungin kulttuuri- ja museopalveluiden, Tampereella Arkkitehtuurityöhuone Buenaventuran sekä Turussa Bryggman-instituutin kanssa.

Sinussako arkkitehtuurikasvattajaa? Safalaiset vastaavat "kyllä"

Sinussako arkkitehtuurikasvattajaa -kysely toteutettiin alkuvuodesta 2016 ja suunnattiin Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn jäsenistölle. Kyselyn laati Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen erityisasiantuntija, arkkitehti SAFA Jaana Räsänen yhdessä Taiteen edistämiskeskuksen arkkitehtuurin läänintaiteilija Eeva Astalan kanssa. Kyselyyn vastasi yhteensä 218 arkkitehtia ja alan opiskelijaa. Vastanneista 94 asuu ja toimii pääkaupunkiseudulla. Tampere (19), Turku (14) ja Oulu (13) olivat nekin hyvin edustettuina. Pienemmistä kunnista ympäri maata löytyi yksittäisiä kiinnostuneita ihmisiä. [caption id="attachment_8337" align="aligncenter" width="860"]Uusien arkkitehtuurikasvattajien "levinneisyyskartta" Sinustako arkkitehtuurikasvattaja -kyselyn perusteella. Uusien arkkitehtuurikasvattajien "levinneisyyskartta" Sinussako arkkitehtuurikasvattajaa -kyselyn perusteella. Kuva: Eeva Astala.[/caption]

Arkkitehtuurikasvatus edistää arkkitehtuurin asiaa

Kyselyn perusteella SAFAan kuuluvat arkkitehdit ovat kiinnostuneita laajentamaan työkenttäänsä lasten ja nuorten arkkitehtuurikasvatukseen. 33 vastaajaa perusteli kiinnostustaan opetus- ja nuorisotyökokemuksella. Lasten kanssa työskentelyä pidettiin kiinnostavana (15) ja lasten luovuus ja avoimuus koettiin inspiroivana (6). Jotkut (8) kokivat lasten ja nuorten kanssa työskentelyn kehittävän myös omaa ajattelua ja ammatti-identiteettiä. Vastaajien mukaan arkkitehtuurikasvatus palvelee yleissivistystä ja lisää vaikuttamisen mahdollisuuksia. Arkkitehtuurikasvatus lisää kiinnostusta arkkitehtuuria kohtaan ja edistää arkkitehtuurin asiaa.
Arkkitehtuuri on kaikkialla ympärillämme, koko rakennettu ympäristömme. Haluaisin avata nuoren silmät näkemään, kokemaan ja vaikuttamaan ympäristöönsä uudella tavalla.Arkkitehtuuria on kaikkialla ja sitä kun oppii arvostamaan, se avaa mielen ihan eri tavalla. Kaikki rakennettu ympäristö on arkkitehtuuria, hyvää tai huonoa. Kaikki kuitenkin ihmisten tekemää. Voimme itse vaikuttaa siihen.Arkkitehtuuri on elävää taidetta, kulttuuria, historiaa. Olevaa arkkitehtuuria pitäisi vaalia – ajallisesti kerroksellisessa ympäristössä on miellyttäviä paikkoja. Hyvää arkkitehtuuria kannattaa vaatia: mielenkiintoisesta kaupunkikuvasta kauniisiin yksityiskohtiin ja aitoihin materiaaleihin. Myös toimivuus, esteettömyys, turvallisuus ja ekologisuus ovat tärkeitä. Arkkitehtuuri on kaikkia varten.
Tärkein lapsille ja nuorille kerrottava asia vastaajien mielestä (27) oli arkkitehtuurin ja hyvän ympäristön merkitys ihmiselle. Osallistumisen ja vaikuttamisen keinoista kertomista piti tärkeimpänä 24 vastaajaa. Vastauksissa painotettiin myös havainnointia ja kokemuksellisuutta (16), arkkitehtuuria koskevan tiedon ja sivistyksen jakamista (15), arkkitehtuurin lukutaitoa (14) ja oman lähiympäristön merkitystä (14). Lasten luovuuden ylläpitoon, rakennus- ja kulttuuriperintöön, kestävään kehitykseen sekä arkkitehdin työhön ja ammatin arvostukseen liittyviä sisältöjä pidettiin myös tärkeinä.
Opetelkaa näkemään kauneutta ympärillänne, tunnistamaan itsellenne tärkeitä paikkoja arjessanne ja miettimään, millä keinoilla maailmasta tulisi parempi ja kestävämpi paikka kaikille meille.Lasten ja nuorten osallistaminen, rakennetun ympäristön lukutaito ja vaikutusmahdollisuuksien hahmottaminen on tärkeä kansalaistaito. Arkkitehtuurikasvatus, ymmärrys kaupungista ja rakennetusta ympäristöstä kuulu kaikille. Se on kivaa ja sitä ilman ei voi olla.Rakennettu ympäristö ei ole valmiina annettu asia, vaan se muodostuu asioista, jotka on joko suunniteltu tai jätetty suunnittelematta. Jokainen voi vaikuttaa lähiympäristöönsä ja sitä kautta omaan hyvinvointiinsa ainakin jossain määrin. Oppimalla näkemään ympäristön laatua ja erittelemään kokemaansa voi saada uusia työkaluja tähän vaikuttamiseen.

Kiinnostusta on, lisää kokemusta tarvitaan

Kyselyyn vastanneet tulkitsivat arkkitehtuurikasvatuksen varsin laajasti. Vastaajista 32 katsoi opetustyön yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa kuuluvan sen piiriin. Joku tulkitsi jopa vuorovaikutuksen asiakkaan kanssa kasvatustyöksi.Peräti 181 vastaajaa katsoi tulevaisuudessa voivansa osallistua arkkitehtuurikasvatustyöhön. Kiinnostusta löytyi satunnaisten työpajon ohjaamiseen (115), osallistavien projektien vetämiseen (73), sisältöjen tuottamiseen (67), opetussuunnitelmatyöhön (56), opettajien koulutukseen (52) ja jopa säännölliseen viikottaiseen opetustyöhön (32).Vastaajista 75:llä oli kiinnostusta, mutta ei vielä kokemusta. Selvästi eniten aikaisempaa kokemusta oli osallistavista projekteista (54). Monilla oli opetuskokemusta ammatillisissa oppilaitoksissa (33), alakouluissa (29), yläkouluissa (29) ja lukioissa (29) sekä ja kuvataide- tai arkkitehtuurikouluissa (29).  Erilaiset lyhyet kurssit ja tapahtumat toivat oman lisänsä osaamisrepertoaariin.

Miten tästä eteenpäin?

Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen ja Taiteen edistämiskeskuksen tavoitteena on vahvistaa arkkitehtuurikasvatusta osana taidekasvatusta ja lastenkulttuuria sekä olla mukana käynnistämässä arkkitehtuurikasvatukseen liittyvää toimintaa myös siellä, missä sitä ei vielä ole. Arkkitehtuurikasvatuksen asema osana lastenkulttuuria ja taidekasvatusta ei ole itsestään selvä. Asiasisältöön liittyvää osaamista pitää vahvistaa ja arkkitehtuurikasvatuksen asiaa tulee pitää esillä. Tähän tarvitaan kaikkien panosta.
Kasvatuksella ja sen myötä laajemmalla ymmärryksellä arkkitehtuurista voi olla suuri merkitys rakennetun ympäristön kehitykselle tulevaisuudessa.
Teksti: Jaana Räsänen ja Eeva Astala[caption id="attachment_8336" align="aligncenter" width="618"]Lapsia Tapiolan liikennepuistossa Kaupunkiagentit Tapiolan liikennepuistossa. Valokuva: Niina Hummelin[/caption][caption id="attachment_8335" align="aligncenter" width="618"]Koululaisia tutustumassa Espoon Kulttuurikeskukseen . Kaupunkiagentit tutustumassa Espoon kulttuurikeskukseen (Arto Sipinen, 1989). Valokuva: Jaana Räsänen[/caption]
Lisätietoja arkkitehtuurikasvatuksesta ja Sinussako arkkitehtuurikasvattajaa -kyselystä
Jaana Räsänen arkkitehtuurikasvatuksen asiantuntija Arkkitehtuurin tiedotuskeskus etunimi.sukunimi@archinfo.fiEeva Astala arkkitehtuurin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus etunimi.sukunimi@minedu.fi