Keskustelua puun potentiaalista

Archinfon järjestämä webinaari From Forest to Production käsitteli kotimaista puuosaamista ja sen tulevaisuutta. Mitä suunnittelualojen asiantuntijat ja innovaattorit ajattelevat puunkäytöstä Suomessa? Kutsuimme kolme asiantuntijaa keskustelemaan aiheesta.

Jaakko Torvinen on vastavalmistunut arkkitehti, jonka suunnittelema Pikku-Finlandia on ihastuttanut kansainvälistäkin mediaa. Arkkitehdin työnsä ohella hän opettaa puuarkkitehtuuria Aalto-yliopistossa.

Olli Kähkönen on Nordic Bioproducts Groupin toinen perustaja sekä Chief Innovation Officer. Yritys kehittää uusia biomateriaaleja teknologialla, joka mahdollistaa edullisen ja ympäristöystävällisen tavan tuottaa mikrokiteistä selluloosaa.

Palkittu sisustusarkkitehti Antti Olin on työskennellyt Iskun muotoilujohtajana jo 15 vuoden ajan. Lisäksi hän toimii Suomen Muotoilusäätiön puheenjohtajana.

Keskustelun juonsi Archinfon viestintäpäällikkö, arkkitehti Miina Jutila, joka työskentelee parhaillaan puuarkkitehtuurin kansainvälistä tunnettuutta tukevan hankkeen parissa.

Voimavaroja metsästä

Tilaisuuden avasi filosofian tohtori ja ympäristöestetiikan tutkija Jukka Mikkonen. Alustuksessaan Mikkonen pohti metsän luonnetta, rakennetta ja merkityksiä.

Panelistit tarttuivat ajankohtaisiin ja moniulotteisiin kysymyksiin: Kuinka voimme hyödyntää metsäresurssejamme aiempaa järkevämmin? Entä kuinka kierrätämme tai käytämme uudelleen jo käytettyä puuta? Millaisia mahdollisuuksia puupohjaisissa uusiomateriaaleissa on?

Metsät ovat antaneet Suomelle valtavasti. Mutta ajat muuttuvat ja maailma sen mukana. Ehkä voisimme tulevaisuudessa siirtyä enemmän lisäarvoa tuottavien tuotteiden valmistukseen?

Olli Kähkönen, Nordic Bioproducts Group

Suomen pinta-alasta yli 75 prosenttia on metsää, mutta tästä huolimatta metsistä on tullut hiilinielujen sijasta päästölähteitä. Lisäksi noin 40 prosenttia Suomen käyttämästä energiasta liittyy rakentamiseen ja asumiseen. Onko metsänhakkuu arkkitehtuuria varten huono asia?

"Mielestäni se on oikeastaan paras tapa käyttää puuta", sanoo Torvinen. "Metsiä pitäisi hyödyntää nimenomaan pitkäikäisiin asioihin." Tämä johtuu puun kyvystä säilöä hiilidioksidia itseensä jopa vuosisatojen ajan – betonin korvaaminen puulla auttaa sitomaan hiilidioksidia ja siten vähentämään merkittävästi arkkitehtuurin päästöjä. Puunkäyttö onkin merkittävässä roolissa kansallisessa Hiilineutraali Suomi 2035 -ilmastostrategiassa.

Torvinen haluaakin ottaa puun mahdollisimman pitkän elinkaaren huomioon suunnittelussaan. Tästä myös Pikku-Finlandia on hyvä esimerkki: Finlandia-talon väistötilana toimiva rakennus on suunniteltu kauneudesta tinkimättä niin, että osia siitä voidaan käyttää samaan tarkoitukseen noin 50 vuoden ajan myös muissa kohteissa.

Metsät voivatkin olla tärkeä liittolainen arkkitehtuuriin ja muuhun designiin liittyvien päästöjen hillitsemisessä. "Tällä hetkellä käytämme liikaa puuta ja energiaa. Mutta jos voimme tehdä rakennusteollisuudesta vihreämmän, käännämme ongelman ratkaisuksi", Torvinen tiivistää.

Tuotannosta kiertokulkuun

Olin huomauttaa, että nykyisin suuri osa suomalaisesta puusta käytetään tuotteisiin, joita käytetään vain kerran, kuten pahviin ja vessapaperiin. Jos niiden sijasta valmistettaisiin pitkäikäisiä tuotteita, päästöt kutistuisivat. "Mitä tulee designiin, meidän tulisi Suomessa keskittyä valmistamaan enemmän lisäarvoa tuovia tuotteita, esimerkiksi laadukkaita rakennuksia ja huonekaluja."

Näissä puu onkin ainutlaatuisen miellyttävä materiaali. Puu tuntuu lämpimältä, eristää ääntä ja miellyttää lähes jokaisen silmää.

Päästöjen vähentäminen on välttämätöntä myös metsän ulkopuolella. Siksi Isku satsaa hiilineutraaliuteen nopealla aikataululla: lähes satavuotias yritys on esimerkiksi tänä syksynä ottanut Lahden tehtaallaan käyttöön yli 6000 aurinkopaneelia, ja tulevaisuudessa tehtaan halutaan käyvän jopa kokonaan aurinkosähköllä.

Olennainen, vielä kehittämistä vaativa osa ekologisempaa puunkäyttöä Suomessa on puujätteen hyödyntäminen. Puunkäytöstä syntyy väistämättä jätettä, ja Suomessa sitä on arvioitu syntyvän jopa yli 200 000 tonnia vuodessa. Tämän massan hyödyntäminen voisi auttaa vähentämään metsäkatoa merkittävästi sekä korvata uusiutumattomia raaka-aineita, kuten öljyä.

Esimerkiksi selluloosaa onkin hyödynnetty tähän tarkoitukseen jo pitkään. Olin kertoo, että Iskulla muovin käyttöä on saatu vähennettyä esimerkiksi korvaamalla osa klassisiin koulutuoleihin käytettävästä muovista selluloosalla.

Myös Kähkösen mielestä selluloosan hyödyntäminen design-tuotteissa on ollut tärkeää. "Selluloosaa kun saadaan puuntuotannon ylijäämämateriaalista – ainakin teoriassa", hän sanoo. Kähkönen kuitenkin korostaa selluloosan jatkojalostamisen tuomia mahdollisuuksia, joita löytyy esimerkiksi lääketeollisuudesta, ruoantuotannosta, kemianteollisuudesta ja kosmetiikasta. "Metsät ovat antaneet Suomelle valtavasti. Mutta ajat muuttuvat ja maailma sen mukana. Ehkä voisimme tulevaisuudessa siirtyä enemmän lisäarvoa tuottavien tuotteiden valmistukseen?"

Uudenlaisia ympäristöystävällisempiä muovin kaltaisia materiaaleja onkin kehitetty Suomessa aktiivisesti myös puusta. Kähkösen start-up Nordic Bioproducts Group pyrkii hyödyntämään puuntuotannon ylijäämämateriaalin lisäksi myös metsän muuta kasvillisuutta metsäteollisuuden resurssitehokkuutta lisätäkseen.

Teknologisten innovaatioiden keksiminen hyödyttää sekä arkkitehtuurin, muotoilun että muodin aloja ja on avainasemassa Suomen kilpailukyvyn lisäämisessä. Kähkönen huomauttaa, että olemme jo nyt johtava maa uusien puupohjaisten materiaalien kehittelyssä, ja moni kiinnostavimmista uusista tekstiilimateriaaleista tuleekin Suomesta.

Kestäviä mahdollisuuksia

Puussa on paljon potentiaalia ympäristölle haitallisten materiaalien korvaamiseksi. Mutta vaikka monet pakkauksiin, huonekaluihin, tekstiileihin ja rakentamiseen liittyvät materiaalit voidaan korvata ekologisemmilla puupohjaisilla materiaaleilla, tarvitaan entistäkin suurempaa systeemistä muutosta. Puupohjainen glitter ei riitä – tarvitsemme kokonaan uuden lähestymistavan metsien ja puun käyttöön, jotta elämä maapallolla on turvattu myös jatkossa.

Suunnittelulla on kriittisen tärkeä rooli paremman tulevaisuuden luomisessa ja vanhojen virheiden korjaamisessa. Kun tuotteet ja palvelut suunnitellaan metsien ja kiertotalouden ehdoilla eikä toisinpäin, puuosaaminen voi olla avainroolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa Suomessa.

"Suomi ei vielä hyödynnä vihreää kultaansa kokonaisuudessaan", Kähkönen tiivistää. "Mutta tulevaisuudessa näin voi olla."

Webinaarin järjesti arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo. Verkkotapahtuma on osa Archinfon, Fashion Finlandin ja Finnish Design Infon yhteishanketta, jossa etsitään yhtymäkohtia ja synergioita arkkitehtuurin, muodin ja muotoilun aloilta.

Webinaarin taltioinnin voit katsoa tästä. Tilaisuuden alussa nähdään maistiaisia puuarkkitehtuurista sekä kuullaan filosofian tohtori Jukka Mikkosen pohdinta metsän merkityksistä. Kokonaiskesto 59:59.