Takaisin artikkeleihin

Kirsi Martinkauppi: Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu arkkitehtuuripoliittisen ohjelman kanssa samanaikaisesti

Kasvokuva Kirsi Martinkaupista.

kuva:Juha Reunanen

Yhteiskunnallisen murroksen aika vaikuttaa arkkitehtuuripolitiikan lisäksi myös rakentamiseen ja maankäyttöön. Ympäristöministeriön hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi kertoo maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksesta ja sen suhteesta arkkitehtuuripoliittiseen apoli2020-ohjelmaan.

Teksti: Heini Lehtinen

Mikä on maankäyttö- ja rakennuslaki ja mitä se ohjaa?

Maankäyttö- ja rakennuslailla säädetään muun muassa kaavoituksesta ja rakentamisen ohjauksesta. Laista käytetään myös lyhennettä MRL.

Miksi maankäyttö- ja rakennuslakia halutaan uudistaa? 

Maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan vuonna 2000 ja sitä on uudistettu osauudistuksin lukuisia kertoja, mikä on johtanut sen rakenteen ja kirjoitustavan sirpaloitumiseen. 

Laajempaa toimintaympäristön muutosta ei kuitenkaan ole otettu huomioon osauudistuksissa, joten nyt on tarve harkita laajemmin kokonaisuutta ja ottaa huomioon laajemmat maankäyttöön ja rakentamiseen vaikuttavat ilmiöt. Näitä ovat muun muassa ilmastonmuutos, digitalisaatio, alueiden erilaistuminen, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, liikkumisen murros ja kansalaisosallisuuden vahvistuminen. Myös perustuslaki on muuttunut MRL:n voimaantulon jälkeen. 

Mikä on uudistuksen tavoite ja aikataulu? 

Uudistuksen tavoitteena on päivittää alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, jotta se vastaisi tulevaisuuden haasteisiin ja hyödyntäisi sen tuomia mahdollisuuksia. Suunnittelun sisältöä on mahdollista suunnata siten, että sillä voidaan edistää eri alueiden elinvoimaisuutta, hallita muutosta ja asettaa yhdyskuntien kehittämiselle reunaehtoja, jotka koetaan yhteiskunnassa tärkeiksi.

Tavoitteena on myös kehittää rakentamisen ohjausta siten, että ilmastonmuutoksen torjunta ja kiertotalous otetaan osaksi prosesseja rakennustuotteiden valmistamisesta rakennuksen purkamiseen. 

Lisäksi lupaprosessia yksinkertaistetaan ja digitaalisuutta hyödynnetään nykyistä paremmin. Myös rakennusvalvontojen resurssien yhteistä käyttöä helpotetaan ja rakentamisen vastuita selkeytetään. Hallitusohjelma sisältää paikoin yksityiskohtaisiakin kirjauksia MRL-uudistukseen liittyen.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen aikataulu tähtää hallituksen esityksen käsittelemiseen tällä hallituskaudella. Tarkoituksena on, että hallituksen esityksen luonnos voitaisiin laittaa lausuntokierrokselle loppusyksystä 2020 ja hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle syysistuntokaudella 2021.

Miten näet maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen suhteessa arkkitehtuuripolitiikkaan ja apoli2020-prosessiin?

MRL-uudistus liittyy selkeästi arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan. Uudella lailla säädetään, miten ratkaistaan, miten rakennukset sijoittuvat ja millaisia niiden tulee olla. Kaunis kaupunkikuva sekä rakennusten kauneus ja sopusuhtaisuus säilynevät arvoina tulevaisuudessakin.

Lue lisää ajatuksia apoli2020-ohjelmatyöstä sivuillamme.


Kirsi Martinkauppi on ympäristöministeriön hallitusneuvos. Martinkauppi on valmistunut Helsingin yliopistosta juristiksi ja on uransa aikana erikoistunut kaupunkisuunnitteluun, maankäyttöön ja rakentamiseen sekä niiden lainsäädäntöön.