Modernin arvo -hanke kyseenalaistaa rakennusten kertakäyttökulttuurin

Modernin arvo -hanke etsii keinoja modernin rakennusperinnön säilyttämiseen ja arvottamiseen. Suomen kulttuurirahaston rahoittama vuosina 2021–2023 toteutettu hanke tuo modernin arkkitehtuurin arvottamista käsittelevän tutkimustiedon suuren yleisön pariin ja aktiivisen keskustelun kohteeksi

Hanketta johtanut Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolainen muistuttaa, että rakentaminen kuluttaa noin 50 prosenttia kaikista ihmiskunnan käyttämistä uusista materiaaleista. Olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen ja säilyttäminen käytössä on siksi ratkaisevaa ekologisten kestävyyden kannalta.

Modernin arvo pyrkii tuomaan esiin rakennusten purkukulttuurin ympäristövaikutusten mittakaavan sekä uudistamaan erityisesti moderniin rakennuskantaan liittyviä mielikuvia. Rakennukset ovat tutkitusti kulttuurisesti arvostuskuopassaan 50 vuoden ikäisinä, jolloin myös kysymykset peruskorjaamisesta purkamisen sijaan ovat hyvin akuutteja. Vaarana onkin, että modernin rakennusperinnön arvostuksen suhteen tehdään nyt samoja virheitä kuin puoli vuosisataa sitten tehtiin esimerkiksi jugendin kohdalla.

Savolaisen mukaan samalla nousee esiin tarve uudistaa käsityksiämme rakennusperinnöstä ja rakennusten säilyttämiseen liittyvää kielenkäyttöä. Rakennussuojelu keskittyy hankkeessa mukana olleiden tutkijoiden mukaan liikaa poikkeuksellisten valioyksilöiden etsimiseen. Modernille rakennusperinnölle on kuitenkin ominaista muun muassa sarjallisuus, monistettavuus, arkisuus ja vaatimattomuus. Siksi olemassa olevat suojelumekanismit eivät aina täysin sovi modernin arvottamiseen.

Ilmastonmuutoksen kontekstissa ylipäätään koko ajatus suojelun arvoisista rakennuksista kääntyy päälaelleen. Modernin arvo -hankkeen tutkijoiden mukaan rakennusten säilyttämisen käytössä tulisi olla aina ensisijaista ja purkamisen pitäisi olla hyvin poikkeuksellinen toimi, jonka tulisi olla mahdollista vain aivan välttämättömissä tapauksissa.

Perinteisen loppuraportin sijaan hanke esittää toimintasuosituksensa lyhytdokumenttielokuvan ja 32-osaisen lasinalussarjan kautta. Lasinalusiin on painettu hankkeen keskeisimmät teesit, ja niiden kääntöpuolelle aukeaa palapeli purku-uhan alla olevasta Meri-Rastilasta. Jokainen lasinalunen on osa kokonaisuutta, mutta ne toimivat hyvin myös yksittäin. Lasinaluset tuovat modernin arvottamista ja korjaamista sekä rakentamisen ympäristövaikutuksia koskevan tutkimustiedon kahvihuonekeskusteluihin ja rohkaisevat omaa elinympäristöä koskevaan aktiiviseen keskusteluun.

Suomi on modernin arkkitehtuurin maa, ja sen tulevaisuus pitää ratkaista muuten kuin purkamalla. Hankkeessa mukana ollut arkkitehti Liisa Ryynänen toteaa, että epäkonventionaalinen loppuraportti mahdollistaa arkkitehtuurista ja rakentamisesta puhumisen uudella tavalla: Julkisuudessa päätökset rakennusten purkamisesta esitetään usein välttämättöminä toimina, joille ei ole vaihtoehtoa. Lasinaluset ja lyhytdokumenttielokuva tuovat esiin, että kyse on huomattavasti moniselitteisemmästä asiasta, ja kyseenalaistavat purkamisen välttämättömyyden retoriikan.

Elokuva ja lasinaluspaketti julkaistaan torstaina 14. joulukuuta klo 16.00 Suomalaisen kirjallisuuden seuran tiloissa osoitteessa Hallituskatu 1, Helsinki. Tapahtumaa on mahdollista seurata myös Zoom-yhteyden välityksellä. Lue lisää täältä. 

Museovirasto on äskettäin julkaissut Modernin rakennusperinnön toimintaohjelman, jonka voi ladata täältä.

Modernin arkkitehtuurin arvostuksen lisääminen on nostettu tärkeäksi myös Suomen arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa, jonka voi lukea täällä.