Väitös Lapin matkailurakentamisesta

TkL, arkkitehti Harri Hautajärven väitöskirja Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria  avaa täysin uuden näkökulman yhä massiivisemmaksi käyvään matkailurakentamiseen Lapissa. Tutkimus käsittelee Lapin matkailun historiaa arkkitehtuurin näkökulmasta ja kuvaa, miten matkailu ja arkkitehtuuri ovat vaikuttaneet toisiinsa Lapissa aina 1800-luvulta alkaen. Matkailurakentamista tarkastellaan varsinkin suhteessa maisemiin ja paikalliseen kulttuuriin. 

Hautajärvi osoittaa, kuinka Lapin maakunnan matkailuarkkitehtuurissa ovat näkyneet 1800-luvun lopulta lähtien sekä kansainväliset että kansalliset vaikutteet ja kuinka matkailua luotiin aina 1960-luvulle asti maisemilla ja arkkitehtuurilla. Muinaispohjoismaiseen tyyliin rakennettua Aavasaksan paviljonkia seurasivat tyyppikestikievarit ja klassistiset matkailumajat. Funktionalistiset hotellit viestivät moderniutta ja kansainvälisyyttä, tunnetuimpina Pohjanhovi ja Pallastunturin hotelli. 1930–1950-luvun hirsirakenteiset matkailu- ja retkeilymajat ilmensivät talonpoikaiskulttuuria ja kansallisromantiikkaa. Lapin matkailuarkkitehtuuri oli 1960-luvulle asti korkealuokkaista. Suunnitteluun pestattiin lahjakkaita arkkitehteja ja sisustusarkkitehteja, ja rakennukset sisustettiin yksilöllisesti. Tutkimus perustuu laajaan arkistotyöhön ja arviointiin paikan päällä. Pääkysymys on, miten matkailu ja arkkitehtuuri ovat vaikuttaneet toisiinsa 1800-luvulta nykypäivään. Erityistä huomiota kiinnitetään arkkitehtuurin ja rakentamisen kehitykseen 1920-luvun lopulta 1960-luvulle. Kun laskettelun suosio 1960-luvun lopulta lähtien kasvoi ja siirryttiin massaturismiin, tuli useista maisemakohteista matkailukeskuksia ja osasta myöhemmin lomakaupunkeja. Kansallisromanttinen, esteettinen ja vaaliva suhtautuminen tärkeisiin maisemanähtävyyksiin korvautui toiminnallista matkailua palvelevalla rakentamisella. Kasvanut matkailurakentaminen on hävittänyt maisemanähtävyyksiä, joiden varaan seudun matkailu alun perin pohjautui. Parin miljardin vuoden ikäisiä tuntureita – saamelaisten pyhiä vuoria ja kirjallisuudessa ja taiteessa ylistettyjä maisemia – on myllerretty kauttaaltaan. Massamatkailu on tuottanut Lappiin myös vaatimatonta ja epäyhtenäistä rakentamista ja lavastemaisia ympäristöjä. 

Väitöskirja osoittaa, että matkailu voi murentaa nopeasti kohdealueensa maisemia, luontoa ja kulttuuria niin Lapissa kuin muuallakin maailmassa, jos sitä ei säädellä ja suunnitella. Lapin nykyiset lomakaupungit ja matkailukeskukset ovat rakennuskannaltaan ja ilmeeltään monin osin epäyhtenäisiä, sekavia ja esteettisesti vaatimattomia. Lapin matkailukohteiden vetovoimaisuus ja kilpailukyky edellyttäisivät nykyistä ammattitaitoisemmin ja laadukkaammin suunniteltua arkkitehtuuria ja ympäristöä. Hautajärven tutkimus tarkastettiin 25.4.2014 Aalto-yliopistossa Otaniemessä. Vastaväittäjänä toimi prof. emerita Riitta Nikula Helsingin yliopistosta ja kustoksena prof. Aino Niskanen Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun arkkitehtuurin laitokselta. Hautajärven väitöskirja on luettavissa verkossa: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/19766.