Takaisin artikkeleihin

Valokeilassa: Saatsi Arkkitehdit

Mies ja nainen istuu puun rungon päällä.

Anette Sundström

Kevään Valokeilaan astuu arkkitehtitoimisto, joka tunnetaan erityisesti korjausrakentamisen asiantuntijuudestaan. Perheyritystä pyörittävä arkkitehtipariskunta uskoo, että rakennusperinnön arvostus tulisi ulottaa myös arkisiin rakennuksiin.

Teksti: Anna Rusi

Pekka ja Emilia Saatsi ovat luotsanneet alun perin vuonna 1955 perustettua arkkitehtitoimistoa liki kaksikymmentä vuotta. 1880-luvun kruununhakalaisesta kivitalosta ja 1930-luvun porvoolaisesta hirsitalosta käsin koko Suomessa toimiva perheyritys, joka on vuodesta 2008 toiminut nimellä Saatsi Arkkitehdit, vaalii vanhaa esimerkiksi korjausrakentamisen, restauroinnin ja rakennushistoriaselvitysten avulla ja luo myös uutta, kestävää rakennettua kulttuuriperintöä.

Saatseille uuden rakentamisen on oltava ennen kaikkea terveellistä ja merkityksellistä. “Suunnitellessamme uutta huolehdimme rakennetun kulttuuriperinnön säilymisestä tuleville sukupolville. Intohimonamme on rakennustapa, joka toimii myötäsukaan luonnonlakien kanssa. Tämä yhdistää historiallista rakennuskantaa ja uutta laadukasta arkkitehtuuria”, Pekka Saatsi kertoo.

kollaasi_skraddars
Saatsi Arkkitehdit vastasi Nauvossa sijaitsevan Skräddarsin vanhan leipomon korjaus- ja muutostöistä sekä toteutti kohteeseen kaksi laajennusosaa. Uudisosien seinärakenteet ovat rapattuja olkielementtejä. kuva: Anders Portman, Kuvatoimisto Kuvio

“Kaikki uudisrakentaminen on täydennysrakentamista. Jokaisen uuden rakennuksen tulisi parantaa ympäristöä”, Pekka Saatsi linjaa. Toimiston mukaan onnistuneen rakennuksen suunnittelu vaatii laajaa ymmärrystä rakentamisen realiteeteista: käytettyjen luonnonvarojen ja energian tulee pystyä palvelemaan mahdollisimman kauan ja rakennukseen sijoitetun pääoman on säilytettävä arvonsa.

Suunnittelijalla on suuri vastuu kestävyyden ja tuottavuuden ristipaineessa. “Korjattavuus ja muuntojoustavuus auttavat vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin”, Emilia Saatsi toteaa. “Taloudellisesti tuottavaa rakennusta halutaan pitää yllä.”

Enenevissä määrin yleistyvien purku-uutisten katveessa nykyisten ajattelutapojen on Saatsien mielestä muututtava. “Pitäisi kunnioittaa enemmän olemassa olevaa kulttuuriympäristöämme, myös tavallisia arkisia rakennuksia”, Emilia Saatsi huomauttaa. Lukuisia historiallisia arvokohteita, kuten kirkkoja, kartanoita ja huviloita restauroineina Saatsien toimistolla ymmärretään, että merkkikohteita on helppo kunnioittaa, mutta arvostus tulisi ulottaa myös arkisiin rakennuksiin. "Päiväkoteihin, toimistoihin, kouluihin ja yleensäkin viime vuosikymmenten tavanomaiseen rakentamiseen, joka muodostaa merkittävimmän osuuden rakennuskannastamme”, Emilia Saatsi jatkaa.

kollaasi_kuusamo
Yhdyskulman talo valmistui Kuusamon keskustaan 1950-luvulla. Saatsi Arkkitehdit toteutti entisen pankkirakennuksen restauroinnin ja muutoksen kahvila- ja asuinkäyttöön. kuva: Anders Portman, Kuvatoimisto Kuvio

Rakennusperinnön arvostus nousee jälkijunassa, ja usein vasta riittävä ajallinen etäisyys sinetöi kohteen aseman yleisesti arvostettuna. Viime vuosina purku-uhan alle on joutunut erityisesti moderni rakennuskanta.

“Modernissa rakennuskannassa on paljon hyviä ratkaisuja. Esimerkiksi 1960-luvun asuinkerrostaloissa pohjaratkaisut ovat usein erinomaisia ja toimivia ja asunnot valoisia”, Emilia Saatsi sanoo, mutta toteaa samalla, että rakennusten korjaamiseen liittyy haasteitakin. “On tärkeää, että rakennusalalla ja tutkimuksen parissa etsitään yhdessä ratkaisuja ja jaetaan tietoa onnistuneista ratkaisuista, jotta korjaamisen osaaminen ja uskallus lisääntyisivät.”

Saatsien toimisto paitsi korjaa rakennuksia myös edistää korjausrakentamiseen liittyvän tiedon saatavuutta esimerkiksi kattavilla blogikirjoituksillaan. Pekka ja Emilia Saatsi toivovatkin, että arkkitehdit osallistuisivat aktiivisesti keskusteluun rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta: “Se on yhteiskunnallisesti tärkeää.”

“Olemme pyrkineet palauttamaan arkkitehdin roolin rakentamisessa kokonaisvaltaisemmaksi kuin mitä se on ollut viime vuosikymmeninä”, Pekka Saatsi kertoo. “Tämä tarkoittaa esimerkiksi pääsuunnittelijan aseman kokonaisvaltaista haltuunottoa. Onnistuneen suunnittelutyön lähtökohtana on tällöin pääsuunnittelijan johtama moniammatillinen työryhmä, jossa kaikki työskentelevät yhtenä joukkueena", hän selventää.

kollaasi_vallila
Pasilan konepajan historialliset rakennukset on muutettu muun muassa Kansallisteatterin näyttämöksi sekä päivittäistavarakaupan ja tukkuliikkeen tiloiksi. Saatsi Arkkitehdit on vastannut rakennussuojelun asiantuntijatehtävistä sekä vanhan kokoonpanohallin ja maalaamorakennuksen restauroinnin pääsuunnittelusta osana monikansallista tiimiä. kuva: Anders Portman, Kuvatoimisto Kuvio

Lopuksi Saatsit huomauttavat alan yhteisestä vastuusta: “Kestävyyden vaatimus koskee myös arkkitehtuuria. Jos rakennetaan, on rakennettava vastuullisesti ja merkityksellisesti. Hyvät mittasuhteet sekä laadukkaat ja kauniisti vanhenevat materiaalit ovat keinoja tähän”, he jatkavat. “Monikerrosrakentamisesta pitäisi palata massiivirakenteisiin ja ylikorjaamisesta pitäisi luopua. Sen sijaan tulisi keskittyä rakennusten jatkuvaan ylläpitoon ja huoltoon.”

Saatsien visio tulevasta on yksinkertaisuudessaan vakuuttava: rakentamisen kulttuuria tulee muuttaa. Arkkitehdin rooli on kasvanut pelkästä uusien rakennusten suunnittelijasta kokonaisvaltaisemmaksi – ja sitä myötä kenties monimutkaisemmaksi kuin koskaan. Huolenpito ja arvostus luovat pitkäikäistä ja merkityksellistä ympäristöä. Saatseille on selvää, että vanhaa on korjattava enemmän ja uutta rakennettava vähemmän.


Lue lisää Saatsi Arkkitehdeista tästä linkistä.

Valokeilassa-sarjassa arkkitehteja tai arkkitehtitoimistoja pyydetään kertomaan kuvilla ja lyhyillä teksteillä toimintaansa ohjaavista arvoista ja suunnitteluperiaatteistaan. Saatsi Arkkitehtien Valokeilassa-kuvasarjat julkaistaan Archinfon Instagram-tilillä tässä linkissä.

Kaikki tähän asti julkaistut Valokeilassa-kuvasarjat löydät Instagramista tunnisteella #FinArchSpotlight ja artikkelit tästä linkistä.