Takaisin tapahtumiin

Tapahtuman tiedot

Kouvolan kaupungintalo
Torikatu 10, E-ovi, Kouvola

Järjestäjä

Kouvolan kaupunki

Keskustelu: Aallosta modernismiin Kouvolassa

Keltatiilinen rakennus, jossa suuri kaarevakattoinen lasiosa.

Arkkitehtuuripaneelikeskustelun aiheina Alvar Aallon ja modernismin aikakauden arkkitehtuuri Kouvolassa.

Arkkitehtuuripaneelikeskustelu 1.2.2023 klo 18-19.30

• Modernismin aikakauden arkkitehtuurin merkitys Kouvolan identiteetille
• Alvar Aallon on arkkitehtuurin vaikutus Kouvolan modernin arkkitehtuurin kohteisiin
• Alvar Aallon Tehtaanmäen alueen kehittämisen potentiaali

Keskustelijoina

• Kristo Vesikansa, Päätoimittaja, Arkkitehti-lehti & Arkkitehtiuutiset, Arkkitehti SAFA
• Petteri Kummala FT, vs. tutkimus- ja tietopalvelupäällikkö, Arkkitehtuurimuseo
• Pertti Perttola, Alueidenkäyttöpäällikkö, Kaakkois-Suomen ELY-keskus
• Kari Mustonen, Arkkitehti SARA, Arkkitehtuuritoimisto ARKHALTIA Oy
• Anu Vainio, TKI-asiantuntija, Luovien alojen tutkimusyksikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk

Juontaja: Kaavoitusarkkitehti Kaisa Niilo-Rämä, Kouvolan kaupunki
Vapaa pääsy.

Taustaa

Modernismin ajan 60-luvun arkkitehtuurikohteita Kouvolassa ovat mm. Urheilupuiston uimahalli, Pääkirjasto, Matkakeskus, Lakutalo (Kauppaoppilaitos), Kouvolan Kuntotalo, Kouvolan Teatteri, Virastotalo, Kaupungintalo.

Kouvolan arkkitehtuuriopas - Ydinkeskusta (2018)

Kouvola aloitti itsenäisenä kuntana vuonna 1922. Asemakaavakilpailun
taajaman suunnittelusta voittivat arkkitehdit Jussi ja Toivo Paatela, joiden
luonnoksen pohjalta laadittiin ensimmäisen asemakaava. Viipurin asema-
kaava-arkkitehtina työskennellyt O-I Meurman laati koko kunnan taajaman
asemakaavan vuosina 1929–1933.

Kouvola nimettiin uuden Kymen läänin pääkaupungiksi vuonna 1948.
Päätös tehtiin liikenteellisen aseman perusteella, ja lääninhallituksen myötä
valtion piirihallinto keskittyi Kouvolaan. Paikkakunnalle muutti koulutettua
väkeä, joka vaikutti Kouvolan kehittymiseen myös kaupan keskuksena. Katu-
kuvassa näkyy yhä useita suurikokoisia virastorakennuksia.

Vuonna 1960 Kouvolan kaupunki julisti yleisen arkkitehtikilpailun Kouvolan
hallinnollisen keskustan aikaansaamiseksi. Kilpailun perusteella keskustan
asemakaavan uusiminen annettiin Reino Koivulalle, jonka laatima asema-
kaava hyväksyttiin vuonna 1962. Ydinkeskustan nykyinen kaupunkirakenne
korkeine tornitaloineen, mataline liikerakennuksineen ja avarine paikoitus-
alueineen on pääosin Koivulan suunnitelman mukainen.

Keskusta oli lähes koko 1980-luvun ajan syrjässä rakentamiselta. Keskustan
kehittäminen käynnistyi vuonna 1990 professori Antero Markelinin suunni-
telman myötä, jossa liikenne kaavailtiin siirrettäväksi keskustaa ympäröivälle
kehäväylälle ja keskusta rauhoitettiin jalankululle. Arkkitehtitoimisto Mikko
Heikkilä Oy:n suunnitelmaan perustuva kävelykatu Manski avattiin vuonna
1998 ja Hansakeskus vuonna 2000.

Kouvolan keskeisin julkinen kaupunkitila koki perusteellisen muutoksen
vuonna 2018, kun MASU Planning Oy:n ja Destia Oy:n suunnittelema kävely-
katu Manskin muutostyö valmistui.

Arkkitehtuuriopas - Alvar Aalto -kohteet (2018)

Alvar Aallon Tehtaanmäelle suunnittelemat rakennukset ajoittuvat vuosiin 1937–1956. Kouvolassa sijaitseva kokonaisuus muodostuu tehdasrakennuksista, Rantalinjan paritaloista, Tervalinjan rivitaloista, kolmesta omakotitalosta (Insinööritalot), kolmesta kerrostalosta, Tehtaanmäen koulusta ja Karhunkankaan omakotitaloista.

Tutustu Alvar Aalto -arkkitehtuuriin Kouvolassa tästä linkistä.


Sinua saattaisi kiinnostaa myös

ArkMuoto 2024 -päätapahtuma: Hyvässä tilassa

21.05.2024 13:00–18:30

Morbus Aboensis – kaupunkimaiseman muutos 1960-luvulta nykypäivään

12.06.2024 17:00–19:00