Hyvinvoinnin muodot -näyttely muistuttaa pysähtymään hyvinvoinnin äärelle
Paavo Lehtonen
Miten arkkitehtuurilla ja muotoilulla voidaan parantaa ihmisten hyvinvointia? Tähän kysymykseen vastaa Arkkitehtuuri- ja designmuseon näyttely, joka nostaa esiin Aino, Alvar ja Elissa Aallon ajatuksen siitä, että hyvinvointi syntyy ihmisen, luonnon ja rakennetun ympäristön tasapainosta.
Kesäkuun 5. päivänä Arkkitehtuuri- ja designmuseossa avautunut näyttely esittelee Aino, Alvar ja myöhemmin Elissa Aallon sitoutumista ihmisen hyvinvoinnin ja tunneälyn huomioimiseen suunnittelussa. Tämä oli poikkeuksellista 1930-luvun tehokkuutta korostavassa ajassa.
"Aallot oivalsivat suunnittelun olevan kokonaisvaltaista. Materiaalit, yksityiskohdat, valo ja ympäristön huomioiminen eivät olleet arkkitehtuurin erillisiä osia vaan välttämätön lähtökohta", kertoo Arkkitehtuuri- ja designmuseon näyttelykuraattori Jutta Tynkkynen, joka on kuratoinut näyttelyn yhdessä tutkimuspäällikkö Petteri Kummalan kanssa.
Aallot näkivät luontoyhteydellä olevan merkittävän vaikutuksen ihmisten terveyteen. Siksi monissa heidän suunnittelemissaan kohteissa luonnon ja rakennetun ympäristön välinen raja on häivytetty. Luonto ulottuu sisätiloihin materiaalien, valon ja orgaanisten muotojen välityksellä. Villa Mairea ja Paimion parantola ovat näyttelyssä keskeisiä esimerkkejä luonnon ja rakennetun ympäristön vuoropuhelusta.
Osallistava näyttely avaa uusia näkökulmia
Kokonaisuus tarkastelee hyvinvointia Aaltojen klassikoiden avulla ja korostaa heidän aistinvaraista suunnitteluideologiaansa. Materiaaleja ja muita näyttelyn elementtejä on mahdollista koskea, ja niistä voi itsekin rakentaa, mikä erottaa näyttelyn totutusta näyttelykonseptista.
Toiminnallinen osuus erottuu edukseen, sillä se tarjoaa mahdollisuuden tutkia ja kokeilla erilaisia materiaaleja omin käsin. Lisäksi se tukee näyttelyn hyvinvointiteemaa. Materiaalinäytteet houkuttelevat luokseen iästä riippumatta.
Vaikka Aalloista on järjestetty lukuisia näyttelyitä, on tästäkin kokonaisuudesta mahdollista ammentaa uutta. Esimerkiksi aihetta syventävän lontoolaisen taiteilija-tutkijan Ilona Sagarin videoinstallaatio Other Actors tarkastelee ihmiskehon, terveyden ja rakennetun ympäristön välisiä suhteita Paimion parantolassa. Aiheeseen syventyminen onnistuu tutustumalla Aalto Design – Shapes of Wellbeing -kirjaseen, joka käsittää muun muassa Alvar Aallon omia tekstejä sekä Yalen yliopiston arkkitehtuurin professori Eeva-Liisa Pelkosen esseen.
Aaltojen ajatukset puhuttelevat edelleen
Näyttelyn vahvuus piilee sen ajankohtaisuudessa. Aikana, jolloin hidastaminen ja hyvinvointi ovat vahvasti esillä, suunnittelun tulisi edelleen lähteä ihmisten terveyden tukemisesta. Se jää valitettavan helposti kiireen ja taloudellisten tavoitteiden jalkoihin. Näyttely vie kävijät takaisin suunnittelun juurille ja inhimillisyyden äärelle.
Kokonaisuus saa pohtimaan, mitä Aaltojen ajattelutavasta voidaan oppia tänään, kun moni etsii jatkuvan kiireen ja epävarmuuden keskellä keinoja pysähtyä hyvinvoinnin äärelle.
Samalla näyttelyn ajankohtaisuutta korostaa se, että kolmetoista Aaltojen suunnittelemaa kohdetta on parhaillaan ehdolla Unescon maailmanperintöluetteloon.
Vaikka näyttely ei tarjoa merkittäviä uusia löytöjä, on se ajoitettu oikein, mikä houkuttelee kävijöitä. Hyvinvoinnin muodot muistuttaa, että hyvä suunnittelu syntyy psykofyysisen ihmisen kokonaisvaltaisesta ymmärtämisestä.
Emmi-Eerika Viita on neljännen vuoden arkkitehtiopiskelija Oulun yliopistosta ja Archinfon viestintäharjoittelija kesäkaudella 2026.
