Takaisin artikkeleihin

Liput liehuivat 3. helmikuuta – lähes kolmetuhatta osallistui Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien tapahtumiin

Talvinen maisema, luminen mänty, Suomen lippu roikkuu lipputangossa.

Maija Holma / Alvar Aalto -säätiö

Ensimmäinen arkkitehtuurin ja muotoilun liputuspäivä 3. helmikuuta sai innostuneen vastaanoton. Arkkitehtuurin ja muotoilun päivät keräsivät yli 2 800 osallistujaa lähes kolmeenkymmeneen tapahtumaan eri puolilla Suomea ja verkossa.

Sisäministeriö tiedotti suosituksestaan liputtaa 3. helmikuuta 2022 Alvar ja Aino Aallon sekä suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi juuri parahiksi liputuspäivää edeltävällä viikolla. Kaikissa valtion virastoissa ja laitoksissa liputettiin, ja tieto ehti tavoittaa myös useat kiinteistö- ja taloyhtiöt ympäri maan.

Kaupungeista esimerkiksi Tampere otti liputuksen näkyvästi ohjelmaansa. Lahdessa ja Lappeenrannassa LAB-ammattikorkeakoulu liputti kampuksillaan ja ilmoitti, että heille muotoilualan kouluttajana oli tärkeää olla etujoukoissa mukana juhlistamassa maamme arkkitehtuurin ja muotoilun osaamista.

Valtakunnallisista medioista Yle julkaisi liputuspäivästä useita artikkeleita, ja siitä uutisoi myös esimerkiksi Maaseudun tulevaisuus. Useat paikallismediat, kuten Turun Sanomat, Kouvolan Sanomat, Etelä-Saimaa ja Länsi-Savo, nostivat liputuksen uutisiinsa.

Useat päättäjät ja vaikuttajat jakoivat liputusaiheisia julkaisuja sosiaalisen median tileillään. Esimerkiksi sisäministeri Krista Mikkonen ja europarlamentaarikko Henna Virkkunen twiittasivat aiheesta, ja Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki julkaisi Facebook-tilillään liputuspäivän kunniaksi omia arkkitehtuurisuosikkejaan.

Liputus noteerattiin kansainvälisestikin. Italialainen IoArch-lehti julkaisi artikkelin, jossa ihailtiin Suomen valtiollista suositusta juhlistaa arkkitehtuurin ja muotoilun päivää sekä pääministeri Sanna Marinin hallitusta, joka on paitsi suosittanut liputtamaan myös laatinut uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ja sitoutunut toteuttamaan sitä. Linkki italiankieliseen uutiseen.

Kolme kuvaa, kaikissa luminen kaupunkinäkymä, jossa suomenlippuja. Vasemmalla suojaisa kerrostalopiha, keskellä urbaani katunäkymä ja oikealla väljempi kerrostalokatu.
Helsingin Käpylässä, Kruununhaassa ja Meilahdessa liputettiin näkyvästi suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi. kuvat: Sini Parikka, Valentin Valotie, Katarina Siltavuori

Liputuspäivää esittäneet yksitoista arkkitehtuurin ja muotoilun alojen organisaatiota ovat enemmän kuin tyytyväisiä liputuksen saamaan näkyvyyteen ja helmikuun alussa vietettyyn Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien tapahtumaviikkoon.

”Jätimme liputuspäiväesityksen sisäministeriölle vuosi sitten, ja olemme iloissamme siitä, että jo tänä vuonna päästiin liputtamaan. Iloa on vielä lisännyt se, miten laajasti ja positiivisesti arkkitehtuurin ja muotoilun liputus huomioitiin eri puolilla maata. Toivomme, että tämä innostunut vastaanotto antaa pontta liputuspäivän vakiinnuttamiselle”, sanoo Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfon toiminnanjohtaja Katarina Siltavuori.

Liputuspäiväesityksen taustalla olivat Archinfon lisäksi Alvar Aalto -säätiö, Arkkitehtuurimuseo, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL, Rakennustietosäätiö, Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK, Ornamo, Sisustusarkkitehdit SIO, Designmuseo ja EMMA – Espoon modernin taiteen museo.

Ensimmäiset Arkkitehtuurin ja muotoilun päivät onnistuivat yli odotusten

Arkkitehtuuria ja muotoilua juhlittiin nyt ensimmäistä kertaa myös nelipäiväisenä festivaalina. Koronarajoituksista huolimatta tapahtumia pystyttiin järjestämään lähes kolmekymmentä, niin fyysisinä kohtaamisina eri puolilla Suomea kuin verkkotapahtumina. Yhteensä Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien tapahtumiin osallistui yli 2 800 arkkitehtuurista ja muotoilusta kiinnostunutta ihmistä.

”Arkkitehtuurin päivää on jo kymmenen vuoden ajan vietetty 3. helmikuuta, ja nyt pilotoitiin usean päivän kestoista, arkkitehtuurin ja muotoilun yhteistä tapahtumasarjaa. Meidän valtakunnallisten organisaatioiden lisäksi suuri määrä pienempiä paikallisia toimijoita lähti innokkaasti mukaan toteuttamaan omaa ohjelmaa. Yhteistyö alojen toimijoiden välillä on ollut arvokasta, ja tältä pohjalta on oivallista jatkaa tapahtuman kehittämistä ja kypsyttelyä kohti tulevia vuosia”, kiittelee Siltavuori.

Kestokulttuuri-päätapahtumana kuultiin Helsingin kaupungintalolta striimattu keskustelu, jossa kolme ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden parissa työskentelevää toimijaa – hiilineutraalin kiertotalouden asiantuntijayritys Ethica, Eettisen kaupan puolesta -yhdistys Eetti ja Elokapina-liike – haastoivat suunnittelijat pohtimaan vastuullisuutta ja rakentamisen roolia planeettamme kestävyydessä. Tapahtumaa seurasi suorana lähetyksenä yli 270 henkeä. Tapahtuman tallenne on 22.2. saakka katsottavissa Helsinki-kanavalla (linkki).

Lue toimittaja Aino-Mari Tuurin essee, joka pohjautuu Kestokulttuuri-tapahtuman herättämiin ajatuksiin (linkki). Tapahtuman kooste löytyy tästä (linkki).