Ministeri Talvitie avasi Suomen paviljongin näyttelyn Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa
Anna Rusi
Suomen paviljongin avajaisia Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa vietettiin torstaina 8. toukokuuta. Paviljongissa esitettävä näyttely The Pavilion – Architecture of Stewardship on saanut mediassa ja biennaalin kutsuvierailta innostuneen vastaanoton.
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie saapui Venetsiaan avaamaan Suomen näyttelyt niin Suomen omassa paviljongissa kuin Pohjoismaisessa paviljongissa, josta tänä vuonna vastaa Suomen Arkkitehtuuri- ja designmuseo.
Suomen paviljongin näyttely The Pavilion – Architecture of Stewardship uudelleenarvioi suhdettamme rakennettuun ympäristöön ja siihen työhön, joka arkkitehtuurin luomiseen ja ylläpitoon liittyy. Näyttely nostaa esiin Alvar Aallon toimiston Venetsian Giardiniin vuonna 1956 suunnitteleman paviljonkirakennuksen esimerkkinä jatkuvan ylläpidon prosessista.
”Arkkitehtuurin keinoin voidaan rakentaa kestävämpää tulevaisuutta. Suomen paviljongin näyttely tuo keskusteluun uusia näkökulmia korostamalla yhteistyötä ja tietoa, mihin rakennuksista huolehtiminen perustuu,” sanoi ministeri Talvitie avajaispuheessaan.
Jaettu vastuu rakennusten ylläpidosta
Suomen paviljonki on toinen kahdesta Alvar Aallon Italiaan suunnittelemasta rakennuksesta ja ainoa, joka valmistui hänen elinaikanaan. Paviljongilla on erityinen, lähes myyttinen arvo, joka on osaltaan edesauttanut sen säilymistä. Toisaalta kuuluisan suunnittelijan varjoon on jäänyt monien muiden osallisuus paviljongin olemassaoloon, ja näyttely tekee tämän usein näkymättömäksi jäävän työn näkyväksi. Näyttelyn kuraattorit, arkkitehdit Ella Kaira ja Matti Jänkälä painottavat, ettei paviljonki olisi säilynyt ilman monien ammattilaisten panosta ja jatkuvaa huolenpitoa.
”Sen sijaan, että kuvaisimme arkkitehtuuria taiteilija-arkkitehdin toimistoissaan luomaksi mestariteokseksi, haluamme tuoda esiin arkkitehtuurin prosessina, joka vaatii monenlaista työtä ja ajan myötä syntynyttä tietoa ja taitoa: suunnittelijoista, rakentajista ja restauroijista huoltohenkilöstöön ja aina siivoojiin saakka. Näyttelymme kysyy, onko arkkitehtuuri jonkin prosessin lopputuote vai jatkuvaa yhteistyötä ja vastuunkantoa, johon osallistuvien ammattilaisten tekijyys tulee tunnustaa”, sanoo Ella Kaira.
Biennaalin pääkuraattori Carlo Rattin teema Intelligens pohtii älykkyyden erilaisia tasoja. Teeman valossa Suomen paviljongin näyttely saa uuden merkityksen: se haastaa yleisesti hyväksyttyjä käsityksiä luovuudesta ja älykkyydestä ja nostaa niiden rinnalle kädentaidot ja yksilöiden työn osana yhteistyöverkostoja.
”Suomen paviljonkia on juhlittu yhtenä kansainvälisesti tunnetuimman arkkitehtimme mestariteoksista, mutta näkökulma tekijyyteen on viime vuosina muuttunut. Alvar Aallon puolisoiden, Aino Marsio-Aallon ja Elissa Aallon, merkitys toimiston tuotannossa on tunnustettu eikä Aaltoa enää nähdä yksinäisenä nerona, joka loi teoksensa eristyksissä. Kairan ja Jänkälän näyttely pyrkii tarkastelemaan tekijyyttä aiempaa laajemmin ja sisällyttämään siihen kaikki ne ammattilaiset, jotka osallistuvat rakennetun ympäristön luomiseen ja ylläpitoon”, sanoo näyttelyn komissaari, Archinfon toiminnanjohtaja Katarina Siltavuori.
The Pavilion – Architecture of Stewardship esittää näkökulman, jonka mukaan modernismi kohteli rakennettua ympäristöämme kokoelmana ”paviljonkeja” – tilapäisiä rakennuksia, jotka suunniteltiin tiettyyn tarkoitukseen ja korvattiin uusilla. Kuraattoreiden mielestä kaikkia rakennuksia tulisi tarkastella pysyvinä monumentteina.
”Ilmastokriisin aikana arkkitehtien työn on yhä useammin liityttävä toisten arkkitehtien aiemmin suunnittelemiin rakennuksiin, sen sijaan että rakennettaisiin uutta. Mielestämme arkkitehtuurin tarkastelu stewardship-käsitteen kautta, vastuullisena huolenpitona, antaa alalle mahdollisuuden reagoida rakennettuun ympäristöön liittyviin välttämättömiin muutostarpeisiin ja kantaa vastuuta yhteisöjen, tulevien sukupolvien, planeetan ja sen kaikkien lajien hyvinvoinnista”, sanoo kuraattori Matti Jänkälä.
Kerronnan muotoina videotaide ja esseekokoelma
Näyttely perustuu audiovisuaaliseen teokseen, joka herättää eloon paviljongin seiniin vuosikymmenten kuluessa kätkeytyneet muistot. Teos kertoo paviljongin tarinan sen suunnittelusta ja rakentamisesta kolmen merkittävän restauroinnin kautta aina nykypäivään ja jatkuvaan ylläpitotyöhön. Teoksen kertojina ovat ihmiset, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet paviljongin säilymiseen ja kunnossapitoon. Teoksen toteutuksesta ovat vastanneet videotaiteilija Merle Karp ja äänisuunnittelija ja säveltäjä Jussi Hertz. Näyttelyn rakenteet on suunnitellut arkkitehti Antti Auvinen.
Näyttelyn avajaisten yhteydessä julkistettiin kirja, Architecture of Stewardship. Kairan ja Jänkälän toimittama englanninkielinen, 156-sivuinen teos taustoittaa näyttelyn teemoja ja tarjoaa runsaasti lisätietoa paitsi Suomen paviljongista myös sen laajemmasta kontekstista, Venetsiasta.
Julkaisu sisältää neljätoista esseetä ja artikkelia, joiden kirjoittajiksi on kutsuttu suomalaisia ja italialaisia eri alojen asiantuntijoita korjausarkkitehdeista kulttuuritoimijoihin, kaupunkiaktivisteihin ja vesioikeustutkijoihin. Kirjaan on lisäksi haastateltu henkilöitä, jotka ovat työskennelleet paviljongin parissa, kuten ”Talotohtorina” tunnettua professori emeritus Panu Kailaa, joka vastasi vuoden 1993 restauroinnista.
Kirjan ulkoasun on luonut graafinen suunnittelija Samuli Saarinen, joka toteutti myös näyttelygrafiikan, ja sen julkaisija on Arvinius + Orfeus Publishing. Lue lisää kirjasta tästä linkistä.
Suomen paviljongin näyttelyn päätukija on opetus- ja kulttuuriministeriö. Näyttelyä on tukenut myös Suomen Kulttuurirahasto, ja sen pääkumppani on Kontio. Muita kumppaneita ovat Artek, Tervakoski Oy, Helsinki Distilling Company ja Suomen Rooman-suurlähetystö. Yhdeksästoista Venetsian arkkitehtuuribiennaali on avoinna yleisölle 10.5.–23.11.2025. Lue lisää näyttelystä tästä linkistä.
