Toivo pelastuksesta – Pietilöiden kokonaistaideteoksen suojelu etenee Porissa
Miina Jutila
Porissa sijaitsee arkkitehtonisesti poikkeuksellinen rakennus, jonka tulevaisuudesta niin paikalliset asukkaat kuin rakennustaiteen ystävät kantavat suurta huolta. Arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Himmeli teki Archinfon harjoitelijaan Henrik Hynniseen vaikutuksen ja sai hänet pohtimaan rakennuksen tulevaisuutta.
Porin Vanhakoivistossa ammottaa tyhjillään entinen vanhainkoti. Asukkaita siellä ei ole ollut vuosiin. Tyhjien huoneiden ja käytävien luoma hylätty tunnelma on aavemainen, varsinkin kun seikkailee yksin rakennuksen pimeillä käytävillä. Eri puolilla näkyy pinoittain kotimaisia laatuhuonekaluja, joista osa on suunniteltu varta vasten tähän rakennukseen.
Suuri kompleksi herättää kunnioituksen tunteita, sillä onhan rakennus nykyisestä horrostilastaan huolimatta vaikuttava kokonaistaideteos. Kun vahtimestari laittaa valoja päälle, muuttuu rakennus hetkessä lämminhenkiseksi ja kotoisaksi.
Puhun palvelukeskus Himmelistä, joka vieressä sijaitsevan päiväkoti Taikurinhatun kanssa on yksi Raili ja Reima Pietilän merkittävimmistä myöhemmän vaiheen suunnittelutöistä. Kun kompleksi valmistui vuoden 1989 lopussa, se tarjosi uuden kodin 120 vanhukselle ja muitakin palveluita paikalliselle senioriväelle.
Himmelin kohtalo on puhuttanut Porissa jo vuodesta 2014 lähtien, jolloin uutisoitiin, että kaupungin heikon taloustilanteen vuoksi vanhainkoti mahdollisesti myytäisiin yksityisille tahoille. Vuonna 2019 vanhainkodin kohtalo sinetöitiin, kun Porin kaupunki ilmoitti Himmelin ja neljän muun vanhusten hoitoyksikön sulkemisesta. Vuonna 2021 viimeiset asukkaat muuttivat pois, minkä jälkeen rakennus on toiminut muun muassa poliisin ja puolustusvoimien harjoitusalueena.
Kun pohdin Himmelin mennyttä arkea, voin hyvin kuvitella lukuisat lämminhenkiset aktiviteetit rakennuksen oleskelutiloissa. Oleskelutilat ja rakennuksen keskiosa olivat avoimia yhteisille askareille ja seurustelulle, ja tilojen avaruus tekee niistä rakennuksen yhteisöllisen sydämen. Vanhuksille on tarjottu jalkahoitoja, parturipalveluita ja hierontaa. Rakennuksessa on kirjasto, sauna- ja uima-allastilat, musiikinkuuntelutilat ja kattokerroksen viherhuoneet. Tanssilattiakin löytyy.
Vanhainkodista on suora yhteys viereiseen, viisi vuotta ennen Himmeliä valmistuneeseen päiväkoti Taikurinhattuun. Yhteys on mahdollistanut eri sukupolvien välisen vuorovaikutuksen ja vaikkapa lastenlasten käynnit isovanhempien luona. Myös Himmelin puutarha, jonka puistosuunnitelman laati maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröjer, oli tärkeä osa kokonaisuutta. Rakennus on siis tarjonnut arkeen paljon virikkeitä, jotka voivat auttaa pitämään mielen pirteänä.
Raili ja Reima Pietilä esittelivät Himmeliä Arkkitehti-lehden numerossa 8/1989. He kuvasivat suunnittelutavoitteikseen kodinomaisuuden ja laitosmaisuuden välttämisen. Rakennusta halkovien käytävien varrelle suunniteltiin nurkkauksia, levennyksiä ja takkaryhmiä oleskelutiloiksi, joissa pystyisi kohtaamaan kanssa-asukkaita.
Rakennuksen värimaailmalla haluttiin tukea tilojen yksilöllisyyttä, mikä helpottaa navigointia suuren kompleksin sisällä. Himmelin poikkeuksellisen kauniissa porrashuoneissa on hienoja valaisimia, mukavia lepotasoja ja levähdyspenkkejä. Upeiden porrashuoneiden oli tarkoitus toimia motivoivana tekijänä päivittäiselle porrasliikunnalle.
Kaiken keskiössä oli siis tilojen käyttäjä, jonka elämää palvelukeskuksessa voi parantaa monilla pienillä mutta merkityksellisillä ratkaisuilla. Laitosrakennusten säädöksistä huolimatta Himmelistä saatiin luotua hätkähdyttävän monimuotoinen kompleksi, jossa yhdistyy mukavuus, yksilöllisyys ja yhteisöllisyys.
Arkkitehti Kristo Vesikansa on tehnyt Himmelistä ja Taikurinhatusta rakennushistoriallisen selvityksen. Nykyään Arkkitehti-lehden päätoimittajana työskentelevä Vesikansa kertoi Ylen haastattelussa 17.1.2024, miten kiinnostavaa on, että Pietilät pystyivät tämäntyyppisessä arkirakennuksen suunnittelutehtävässä luomaan ihan uudenlaisia ratkaisuja. Linkki Ylen juttuun.
Kaikista näistä ihailtavista ominaisuuksista huolimatta rakennus on tyhjillään. Miltä siis näyttää Himmelin tulevaisuus?
Rakennuksen tulevaisuuteen liittyy suuria haasteita, joiden ratkaiseminen ei ole yksinkertaista. Vanhainkodin sulkemisen jälkeen Porin kaupunki on teettänyt kuntotutkimuksia, joiden perusteella peruskorjauksen ja muutosremontin kustannukset on arvioitu lähes 20 miljoonan euron suuruisiksi. Rakennuksen ylläpitäminen tyhjänäkin maksaa kaupungille noin 230 000 euroa vuodessa.
Satakunnan hyvinvointialueelta on viestitty, ettei rakennukselle ole käyttöä. Tämä on saanut kaupungin päättäjät pohtimaan uudenlaisia käyttöideoita. Ehdotuksia on ollut laidasta laitaan, aina kaikille avoimesta kohtaamispaikasta ja terveyskeskuksesta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseksi ja Porin geriatriakeskukseksi. Mikään suunnitelma ei ole vielä edennyt toteutuksen tasolle.
Koska Himmeli on jo useamman vuoden ollut vailla käyttöä, herää pelko siitä, että rakennus saatettaisiin jossain vaiheessa tuomita purettavaksi. Päästyäni nyt vierailemaan talossa ja nähtyäni sen omin silmin mieleeni nousee kysymys: Olisiko Porilla varaa menettää jotain näin arvokasta? Tyhjillään olosta huolimatta rakennus vaikuttaa olevan yllättävän hyvässä kunnossa, joten haasteena tuntuukin olevan arvorakennuksen ylläpitäminen ja kehittäminen uudenlaiseen tarkoitukseen. Voidaanko rakennus vielä pelastaa?
Tunnelin päässä näyttää onneksi olevan valoa. Paikalliset ovat aktiivisesti taistelleet rakennuksen tulevaisuuden puolesta, ja myös esimerkiksi Satakuntaliitto ja Arkkitehtuurimuseo ovat lausunnoissaan korostaneet Himmelin rakennustaiteellisia arvoja. Satakunnan Kansa ja Yle ovat uutisoineet Himmeliin liittyvistä eri vaiheista ja osoittaneet, että sen tulevaisuudesta kannetaan huolta myös mediassa. Kesällä 2022 Varsinais-Suomen ELY-keskus päättikin pistää rakennuksen suojeluasian vireille.
Vierailumme jälkeen, 22. tammikuuta, uutisoitiin, että useiden puoltavien viranomaislausuntojen ansiosta Himmelin ja Taikurinhatun suojelusuunnitelmat etenevät. Asiassa odotetaan vielä Porin kaupungin lausuntoa. Tavoitteena Varsinais-Suomen ely-keskuksella olisi saada suojelupäätös alkukesään mennessä. Aihetta toivoon siis löytyy.
Archinfo järjesti Porissa 17. tammikuuta 2024 yhdessä Porin kaupungin, Taiken ja Satakunnan museon kanssa arkkitehtuuriteemapäivän, jonka yhteydessä vierailtiin Himmelin lisäksi kahdessa muussakin säilyttämisen tematiikkaan liittyvässä ekskursiokohteessa.
Porin Leijona, kaupungin keskustassa sijaitseva entinen postitalo vuodelta 1967, on viime vuonna muutettu kaupungin ja valtion yhteiseksi virastotaloksi. Entinen lyhyataaltoasema kaupungin laidalla Itä-Porissa on arkkitehti Hugo Harmian suunnittelema, vuonna 1940 valmistunut komea mutta huonoon kuntoon päässyt funkkisrakennus, joka on noussut kulttimaineeseen ruohonjuuritason kulttuuritoiminnastaan.
Teemapäivä päättyi Satakunnan museolla järjestettyyn ”Pori eilen, nyt ja huomenna – elävä rakennusperintö ja paikallisen arkkitehtuurin mahdollisuudet” -keskustelutilaisuuteen. Linkki keskusteluun löytyy Satakunnan museon YouTube-kanavalta.
