Snøhetta suunnittelee Paimion parantolaan hyvinvointihotellia

Suomen uutta Unescon maailmanperintölistausta odotetaan heinäkuun lopulla. Esitettyyn Aalto Works -sarjakohteeseen kuuluu kolmetoista Aallon toimiston keskeistä työtä, joista yksi on itseoikeutetusti vuonna 1933 valmistunut funktionalismin maamerkki, Alvar ja Aino Aallon kansainvälinen läpimurtotyö Paimion parantola.

Sairaalatoimintojen väistyttyä 2010-luvun puolivälissä rakennus on odotellut uutta, pysyvää käyttöä. Vuonna 2020 perustetun Paimion parantola -säätiön puheenjohtaja Mirkku Kullbergin mukaan useista rakennusosista muodostuva kokonaisuus on museoksi liian suuri. Pelkästään sen lämmitys- ja ylläpitokustannukset ovat valtavat, miljoonan luokkaa vuodessa.

Marraskuussa 2025 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi parantolan peruskorjaukseen ja ylläpitoon 10 miljoonaa euroa, mutta yksin tämä rahoitus ei ole riittävä. Siksi parantolan uusi käyttö suunnitellaan sellaiseksi, että se olisi kiinnostava investointikohde rahoittajille ja että sen liiketaloudellinen toiminta olisi kannattavaa. 

Modernin arkkitehtuuri-ikonin muuttaminen on vastuullinen tehtävä

Uutta käyttöä kylpylähotellina ja kongressikeskuksena on kevään 2026 ajan suunniteltu norjalaisen arkkitehtitoimisto Snøhettan perustajaosakkaan, arkkitehti Kjetil Trædal Thorsenin johdolla. Projektiarkkitehtina toimii Snøhettan Julie Aars.

Snøhetta valikoitui suunnittelijaksi hankintamenettelyllä, jossa parinkymmenen suomalaisen ja kansainvälisen toimiston kanssa käytiin neuvotteluja useiden kuukausien ajan. Kullbergin mukaan norjalaistoimiston valintaan päädyttiin heidän vaikuttavan, muun muassa Oslon oopperatalon sisältävän portfolionsa sekä sensitiivisen, Aallon perintöä kunnioittavan lähestymistapansa vuoksi.

Kjetil Trædal Thorsenin mukaan tehtävään ryhtyminen ei kuitenkaan ollut itsestään selvää vaan edellytti ankaraa pohdintaa.

“On yksi asia käyttää tällaista modernin arkkitehtuurin ikonia inspiraationa omassa suunnittelussaan, mutta aivan toinen juttu on kajota siihen, olla siinä osallisena. Aluksi projekti tuntui suorastaan pelottavalta”, Trædal Thorsen kertoo.

“Toisaalta, kun mietimme nuorta, kolmekymppistä Aaltoa suunnittelemassa Paimiota ja sitä nuoren toimiston loputonta luovuutta, löysimme jonkinlaisen yhtymäkohdan omaan toimistoomme – perustimme sen suunnilleen samanikäisinä. Parantolan arkkitehtuuri on nuorten Aaltojen leikkisää modernismia.”

Arkkitehti kertoo ihailevansa Alvar Aallon visionäärisyyttä.

“Se ei rajoittunut vain kykyyn suunnitella kokonaistaideteos jokaista yksityiskohtaa myöten vaan ulottui jopa aikaan: miten hänen onkaan täytynyt nähdä parantolalle niin merkitykselliset männyt täysikasvuisina, sen korkuisina kuin ne nyt ovat, vaikka siihen aikaan ne olivat vain matalia taimia”, Trædal Thorsen sanoo.

“Minusta on hauska ajatella, että ehkäpä Alvar ja Aino jopa kävivät keskusteluja rakennuksen tulevaisuudesta pohtien, että jonain päivänä se ei ehkä enää palvelisikaan parantolana vaan jonain ihan muuna.”

Kevyin muutoksin kohti uutta käyttötarkoitusta

Paikallista osaamista suunnittelutyöryhmään ovat tuoneet Arkkitehtitoimisto ALA ja Arkkitehdit Mustonen. Arkkitehti Tapani Mustonen oli aikoinaan keskeisessä roolissa myös Aaltojen toisen saman aikakauden merkkiteoksen, Viipurin kirjaston korjaamisessa.

Säilyäkseen elinvoimaisena rakennuksen täytyy elää ajassa. Miltä Aalto-kohteiden restaurointeihin erikoistuneesta arkkitehdista tuntuu Paimion parantolan muuttaminen uuteen käyttöön?

“Suunnittelu on tasapainoilua vanhan ja vanhaa kunnioittavan uuden välillä. Työryhmän yhteistyö on ollut hedelmällistä, lopulta kaikki on kiinni ihmisistä. Innostuneessa hengessä olemme saaneet työskennellä”, Tapani Mustonen kertoo.

Nyt esitellyn yleissuunnitelman ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus toteuttaa viisi suhteellisen kevyttä toimenpidettä. Rakennuksen taakse avataan vierailijoille ja kongressivieraille uusi sisäänkäynti edusaukioineen. Entinen leikkaussaliosasto muutetaan monikäyttöiseksi auditoriotilaksi. Rakennusta ympäröivä puistoalue palautetaan alkuperäiseen asuunsa. Tuberkuloosiparantolan potilasparvekkeet avataan uudestaan, ja potilahuonesiipi muutetaan hotelli- ja kylpyläkäyttöön.

Suunnitteilla on 120 majoitushuoneen kapasiteetti, myöhemmissä vaiheissa ehkä suurempikin. Joitakin huoneita on tarkoitus jättää alkuperäiseen asuunsa, ilman wc- ja suihkutiloja, mutta muihin huoneisiin tuodaan mukavuudet irrallisina kylpyhuonekapseleina. Huoneiden pienen koon vuoksi joitakin huoneita yhdistetään avaamalla niiden välisiin seiniin oviaukkoja. Periaatteena on, että kaikki on palautettavissa entiselleen. 

Tuberkuloosiparantolaksi rakennetun kokonaisuuden tehtävänä on jo lähes sadan vuoden ajan ollut ihmisten hyvinvoinnin edistäminen, ja tulevaisuudessa rakennus näyttäisi jatkavan tätä tehtävää. Kjetil Trædal Thorsenin mukaan se tulee olemaan jotakin puolitiessä museon ja kokonaan uuden välillä: “Tämä rakennus on myös tulevaisuutta, ei pelkästään menneisyyyttä”.  

Suomen valtio on ehdottanut 13 rakennusta ja aluetta sisältävää Aalto Works -sarjakohdetta Unescon maailmanperintöluetteloon. Esitys on saanut maailmanlaajuiselta rakennus- ja kulttuurikohteiden asiantuntijajärjestö ICOMOSilta puoltavan lausunnon. Unescon kokous, jossa asiasta päätetään, pidetään Busanissa, Etelä-Koreassa heinäkuun 2026 lopulla. Toteutuessaan Aalto Worksistä tulisi kahdeksas maailmanperintökohde Suomessa.