Arkkitehtuurin ja muotoilun juhlapäivä sai somen sekaisin
Helmikuun 3. päivänä liput liehuivat ympäri maan Alvar ja Aino Aallon sekä suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi. Vuodesta 2022 lähtien vietetty liputuspäivä noteerattiin isosti paitsi kaupunkien katukuvassa myös sosiaalisessa mediassa.
Tiistaina 3. helmikuuta ei voinut muuta kuin hymyillä. Sinnikäs työskentelymme arkkitehtuurin ja muotoilun liputuspäivän synnyttämiseksi ja vakiinnuttamiseksi on todellakin kantanut hedelmää. Ihanaa!
Kaupungilla kävellessäni tunsin jokaisen lipputangossa liehuvan Suomen lipun kohdalla suurta iloa ja ylpeyttä. Harvoin sitä pääsee mukaan synnyttämään uutta liputuspäivää! Jos olisin voinut teleportata itseni eri kaupunkeihin Suomessa, olisin ollut vieläkin syvemmällä tunnetiloissani, sillä liputukseen lähtivät tänä vuonna mukaan ennennäkemättömän suuri määrä rakennusten omistajia ja kaupunkeja. Lämmin kiitos siitä heille.
Sosiaalisessa mediassa juhlapäivän karkelot levisivät paljon omaa, asiaan vihkiytyneiden kuplaani laajemmalle. Ilahduttavimpia huomioita olivat monien valtiollisten toimijoiden, kaupunkien ja kuntien, museoiden, rakennusliikkeiden, yritysten ja muiden yllättävienkin tahojen osallistuminen juhlintaan. Me suomalaiset – muutkin kuin alojen ammattilaiset – tunnemme ylpeyttä arkkitehtuuristamme ja muotoilustamme!
Kuten Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulun sivustolla arvellaan, Suomi taitaa olla ainoa maa maailmassa, jossa arkkitehtuurilla ja muotoilulla on oma liputuspäivänsä. Me Archinfossa – yhdessä kymmenen muun liputusesityksen vuonna 2021 jättäneen organisaation kanssa* – olemme tehneet liputuspäivää näkyväksi järjestämällä vuosittain sen ympärillä Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien tapahtumakokonaisuuden.
Ensimmäisen kerran Alvar Aallon syntymäpäivää 3. helmikuuta vietettiin arkkitehtuurin ja muotoilun päivänä vuonna 2012, kun Helsinki oli Euroopan kulttuuripääkaupunki. Sen jälkeen päivä vakiintui Arkkitehtuurin päiväksi, kunnes liputusesityksen yhteydessä se laajennettiin monipäiväiseksi ja valtakunnalliseksi molempien alojen yhteiseksi ArkMuoto-festivaaliksi.
Tänä vuonna helmikuun ensimmäisellä viikolla eri puolilla maata Tammisaaresta Lapinlahdelle ja Kotkasta Poriin järjestettiin viisikymmentä ArkMuoto-tapahtumaa, jotka keräsivät yhteensä monituhatpäisen yleisön. Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien tarkoitus onkin toimia kehyksenä ja alustana ruohonjuuritason toiminnalle ja tehdä sitä näkyväksi. Voimme iloisina todeta, että tässä olemme onnistuneet.
Mikä hauskinta, arkmuoto.fi-sivujen kalenteriin ilmoitettujen tapahtumien lisäksi useat toimijat järjestivät omia avoimien ovien tempauksiaan, keskustelujaan ja kierroksiaan, jotka altistivat aivan uusia yleisöjä kiinnostumaan arkkitehtuurista ja muotoilusta. Juuri tämä on ollut ponnistelujemme pitkän tähtäimen visiona: pöhinä, jota luomme lisätäksemme kiinnostusta ja ymmärrystä arkkitehtuurista ja muotoilusta, alkaa levitä orgaanisesti yhä laajemmalle, kunnes hyvän suunnittelun arvostus muuttuu itsestään selväksi osaksi yleissivistystä ja osaamme edellyttää kovien arvojen sanelemien päätösten sijaan ihmisille suunniteltuja ja ihmisikää pidempään kestäviä ympäristöjä.
Ehkä joskus tulevaisuudessa me kaikki juhlistamme laadukkaan arkkitehtuurin ja muotoilun merkitystä ympäri vuoden, mutta ennen kuin tämä visio on totta, jatkamme ArkMuoto-päivien viettoa helmikuun ensimmäisellä viikolla. Yhdessä äänemme on kuuluvampi. Tavatkaamme siis näissä merkeissä taas ensi vuonna!
*Arkkitehtuurin ja muotoilun päivistä vastaavat Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo, Finnish Design Info, Alvar Aalto -säätiö, Rakennustietosäätiö, Ornamo, Arkkitehtitoimistojen liitto, Suomen arkkitehtiliitto, Suomen maisema-arkkitehtiliitto, Sisustusarkkitehdit SIO, Arkkitehtuuri- ja designmuseo ja EMMA – Espoon modernin taiteen museo.
