Keskusteluja Archinfosta, osa 3: Tapahtumatuotantoja ja kansainvälisiä vieraita
Linda Peltola
Muutaman vuoden ikäinen tiedotuskeskus toimi jäsenorganisaatioidensa tapahtumissa tuotantokumppanina ja järjesti Suomeen kohdistuvia toimittaja- ja asiantuntijamatkoja. Mikko Laak tuli mukaan Archinfon tiimiin vahvistamaan tiedotuskeskuksen roolia alan yhteisenä muskelina. Hän toimi tapahtumatuottajana alkuvuoteen 2018 saakka.
”Kun aikoinaan tulin Archinfon työhaastatteluun, tapasin Tiina Valpolan lounasaikaan tässä samaisessa ravintolassa. Muistan, miten sätin itseäni sipulikeiton tilaamisesta, sillä sitä oli mahdotonta syödä siististi”, naurahtaa Mikko Laak.
Vuosi oli tuolloin ollut 2013 ja Kasarmitorin laidalla, Archinfon silloisen toimiston alakerrassa sijainnut ravintola oli Kellarikrouvi, nykyiseltä nimeltään Le Cock.
Sipulikeitosta huolimatta Laak teki toiminnanjohtajaan vaikutuksen, ja he jatkoivat lukuisten työhaastattelutapaamisten jälkeen yhteydenpitoa. Tuolloin Tallinnassa ja sittemmin Tampereella asunut Laak auttoi Archinfoa satunnaisesti erilaisissa projekteissa, ja elokuussa 2014 hän aloitti kokopäiväisesti Archinfon tapahtumatuotantojen parissa. Tuottajana hän jatkoi aina alkuvuoteen 2018 saakka.
”Näkymät toimiston ikkunoista olivat Agronimitalon pimeälle sisäpihalle, mutta Archinfo oli minulle todellinen näköalapaikka. Sain osallistua kiinnostaviin projekteihin, tapasin mielenkiintoisia ihmisiä ja pääsin matkustamaan jänniin paikkoihin ja vierailemaan hienoihin arkkitehtuurikohteisiin”, Laak kertoo.
”Yhteistyö arkkitehtuurin kentän muiden toimijoiden, erityisesti Arkkitehtuurimuseon ja Alvar Aalto -säätiön, kanssa oli aktiivista, ja tiedotuskeskuksessa oli hyvin vahva tekemisen meininki.”
Arkkitehtuurin kentän yhteinen resurssi
Juttusarjamme aiemmissa osissa myös Tiina Valpola (lue juttu) ja Jaana Räsänen (lue juttu) puhuivat arkkitehtuurin kentän yhteisestä toimijuudesta, joka määritteli Archinfon varhaisten vuosien toimintaa. Myös sijainti lähellä Arkkitehtuurimuseota teki yhteyksistä tiiviitä.
”Sidosryhmäajattelu ja verkostoituminen oli vahvaa. Yhdessä tekeminen oli niin tiivistä, että toisinaan meidän irvailtiin olevan Arkkitehtuurimuseon viestintätoimisto”, Laak virnuilee.
”Mutta yhteistyö oli aitoa, ja meillä oli hankkeissa aina oma tärkeä roolimme. Koin Archinfon tehtäväksi toimia kenttää yhdistävänä lisäresurssina, ikään kuin yhteisenä muskelina.”
Esimerkiksi vuoden 2016 Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa, jonne Arkkitehtuurimuseo tuotti Suomen paviljongin näyttelyn, Archinfo toteutti laajan viestintäkampanjan ja tuotti oheistapahtumia. Alvar Aalto -symposiumin järjestelyihin Archinfo osallistui muun muassa kutsumalla tapahtumaan kansainvälisiä toimittajia ja toteuttamalla monipäiväisen lehdistökiertueen.
”Vuosikelloamme rytmittivät perustajiemme vakiintuneet tapahtumat, kuten Arkkitehtuurin Finlandia ja Alvar Aalto -symposiumi, sekä Arkkitehtuurimuseon näyttelykalenteri.”
Archinfon tehtävä oli tehdä taustaorganisaatioidensa toimintaa näkyvämmäksi, ja tapahtumat olivat Archinfon näkyvin toiminnan muoto. Mikko Laak kantoi operatiivisen vastuun yhteistapahtumien tuotannoista.
”Välillä tehtäväni oli myös pitää porukka aisoissa, sillä yhteishankkeissa oli monta kokkia sopassa. Diplomatiaakin monen vahvan persoonan kanssa toimiminen vaati”, Laak naurahtaa.
Nykyiseen tehtäväänsä Aalto-yliopiston Aalto EE – Executive Education and Professional Development -koulutusorganisaatiossa, jossa Laak aloitti ohjelmajohtajana keväällä 2018, hän kokee saaneensa paljon eväitä Archinfosta. Yksi niistä on juuri toimiminen erilaisten ihmisten kanssa ja useiden mielipiteiden ja näkökulmien kokoaminen koherentiksi kokonaisuudeksi.
Kuplivia ideoita ja korkeaa laatua
Kuten tiedämme, Archinfon ensimmäinen toiminnanjohtaja oli Tiina Valpola, joka jäi tehtävästään eläkkeelle vuonna 2016.
”Tiina oli todellinen visionääri. Archinfo teki hänen johdollaan uskaliaita ja kunnianhimoisia avauksia. Tuntui, että koko maailma oli avoinna ja kaikki oli mahdollista: millekään idealle ei sanottu ei, vaan mietittiin, miten se toteutetaan. Tekeminen oli kuplivaa ja uskallettiin kokeilla”, Laak kiittelee.
”Tiina piti myös huolen siitä, että laadusta ei tingitty. Toisinaan asioita tehtiin jopa turhankin huolellisesti. Saatoimme esimerkiksi kolmen hengen porukallamme pyöritellä ja viilailla jotakin twiittiä monta tuntia”, hän jatkaa hymyillen.
Laakin puheesta välittyy lämmin tiimihenki ja positiivinen tunnelma.
"Eräällä Jyväskylän-matkalla Tiina jäi lentokoneen turvatarkastuksessa kiinni, koska hänellä epäiltiin olevan pommi. Lopulta hän pääsi jatkamaan matkaa avokadonsa kanssa. Toimintamme ei ollut ryppyotsaista, nauroimme paljon”, Laak muistelee.
Suuri osa Archinfon toiminnasta perustui reaktiivisuuteen, mikä vaati ketteryyttä niin organisaatiolta kuin työntekijöiltä.
”Iso osa budjetistammekin varattiin nopealle reagoinnille ja yllättäville tilanteille. Joku kumppanimme saattoi ilmoittaa, että nyt täällä on se-ja-se toimittaja, ja hyppäsimme välittömästi järjestämään tälle ohjelmaa.”
Laak järjesti useita toimittaja- ja puhujamatkoja Suomeen ja toimi niissä matkanjohtajana.
”Pääsin itsekin näkemään, miten hienoa arkkitehtuuria ja rakennettua ympäristöä meillä Suomessa on”, Laak sanoo.
”Eräällä bussimatkalla Jyväskylään ranskalaisen Architecture d’Aujourd’huin toimittaja kysyi, kun ikkunasta oli näkynyt kolme tuntia pelkkää metsää, että onko tämä todella sen arvoista. Säynätsalon ja muita ikonisia Aalto-kohteita nähtyään hän oli sitä mieltä, että kyllä oli.”
”Työni Archinfossa oli myös näköalapaikka suomalaiseen yhteiskuntaan”, Laak jatkaa. ”Kun eräskin toimittaja ihasteli, miten päiväkodissakin on Alvar Aallon kalusteita, omatkin silmäni aukesivat sille, miten itsestään selvänä me pidämme laatua.”
Toiminnan laajeneminen edellytti tavoitteiden kirkastamista
Mikko Laak kokee, että merkityksellisyys oli vahvasti läsnä Archinfon toiminnassa. Toisaalta, kun niin ministeriö kuin sidosryhmätkin halusivat tiedotuskeskuksen jatkuvasti ottavan lisää tehtäviä, hänen mukaansa toiminnan ydin jossain määrin hämärtyi.
”Tavoitteiden hahmottaminen oli joskus vähän epäselvää. Toimintakulttuuri, johon liittyi odotusten antaumuksellinen täyttäminen, nopea reagoiminen ja huolellinen viilaaminen, aiheutti sen, että työajat saattoivat venyä ja päivät liukuivat usein iltaan”, Laak pohtii.
Nuorelle tiedotuskeskukselle ei oltu vielä laadittu toimintaa ohjaavaa strategiaa.
”Kun Hanna Harris aloittaessaan alkuvuodesta 2016 uutena toiminnanjohtajana ryhtyi valmistelemaan strategian työstämistä, olin helpottunut. Toivoin, että sen myötä tavoitteet kiteytyisivät ja kirkastuisivat.”
Strategiatyö aloitettiin vuoden lopulla. Toinen Harrisin välittömästi käynnistämä uudistus oli tiedottajan rekrytointi; prosessi, jonka päätteeksi minä liityin Archinfon tiimiin. Aloitin tehtävässäni varsinaisesti tammikuussa 2017, mutta edellisestä loppusyksystä lähtien osallistuin muun muassa strategian työstöön. Sain siis työskennellä Mikon työkaverina puolisentoista vuoden ajan.
Yksi hauskimmista kokemuksistani yhteistyöstöstä Mikon kanssa oli vuoden 2018 Arkkitehtuurin päivän järjestäminen. Päivää oli vuodesta 2012 lähtien vietetty ammattilaisille suunnattuna seminaarina. Mikon kanssa ideoimme uudenlaista, erilaisia yleisöjä innostavaa tapahtumaa ja halusimme järjestää sen harvoin yleisölle avattavassa Kansaneläkelaitoksen pääkonttorissa. Mukana järjestelyissä olivat Arkkitehtuurimuseo, Alvar Aalto -säätiö ja Safa.
Niinpä 3. päivä helmikuuta Kelassa sitten järjestettiin ’Onnellinen ympäristö’ -teemaisen puheohjelman lisäksi useita erilaisia teemakierroksia – kuten arkkitehtuurin kokeminen tanssin kautta –, lasten työpajoja ja maksullinen lounas Kelan suuressa henkilöstöruokalassa. Tapahtuman lukuisat eri osaset vaativat erilliset ilmoittautumiset, ja Mikko loi tätä varten ilmoittautumislomakkeen.
”Ohjelman eri osioihin mahtui eri määrät osallistujia ja samanaikaisesti järjestettiin useita eri toimintoja. Loimme todellisen tapahtumajärjestämisen monsterin! Päivä onnistui kuitenkin hienosti ja paikalle saatiin muutakin kuin perinteisten Arkkitehtuurin päivän seminaarien ammattilaisyleisöä”, Laak muistelee.
Tuo Mikon viimeinen Archinfossa järjestämä tapahtuma heijastelee vielä nykypäiväänkin ja siihen, mihin suuntaan Arkkitehtuurin – ja nykyisin muotoilun – päivät ovat kehittyneet. Hänen Archinfoon jättämänsä jälki nousee aina aika ajoin esiin, joskus yllättävissäkin paikoissa, kuten tänä syksynä. Mikko nimittäin hoiti ensimmäisen muuttomme Kasarmitorilta Kamppiin vuonna 2017. Tänä vuonna, kun muutimme Kampista Sörnäisiin, hänen aikoinaan tekemänsä inventaariolistaukset tulivat jälleen käyttöön.
Archinfon toimintaa vuosina 2016–2017
- Uusi toiminnanjohtaja aloitti keväällä 2016
- Kartta- ja hakupalvelu navi.finnisharchitecture.fi:n lanseeraus keväällä 2016
- Venetsian arkkitehtuuribiennaali 2016: From Border to Home, viestintä ja oheistapahtumien tuotanto
- Schenzen Bi-City Biennale of Urbanism: WAY, viestintäyhteistyö
- More Architecture – pohjoismainen arkkitehtuuripolitiikan konferenssi 13.–14.10.2016 sekä siihen liittyvät kierrokset ja verkostoitumistapahtumat
- Kaksivuotinen Lapset kaupungissa -hanke päättyi 2016
- Kolmivuotinen Arkkitehtuurikerhot-hanke 2016–2019
- arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatuksen Salvos-hanke
- Flow Festival, osallistuminen keskusteluun kaupunkien tulevaisuudesta 11.8.2016
- Art Goes Kapakka: Betonipaneeli 23.8.2016, osana Helsingin Juhlaviikkoja
- Tampereen design- ja arkkitehtuuriviikko: arkkitehtuurikasvatuksen paneeli 1.9.2016
- Ensimmäisen strategian laatiminen vuosille 2017–2021
- Tiedottaja aloitti tammikuussa 2017
- Helsingin arkkitehtuurikartta, uudet kohteet, uusi visuaalinen ilme ja toteutus, kaksi painosta vuonna 2017
- From Border to Home -seminaari Maunula-talossa 21.3.2017
- Mies van der Rohe -palkitun Xander Vermeulen Windsantin vierailu ja luento Helsingissä 28.–30.9.2017
- Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama esiselvitys valtakunnallisen arkkitehtuuripoliittisen ohjelmatyön pohjaksi; Tulevaisuuden Suomea rakentamassa – Arkkitehtuuripolitiikan uudistamisen suuntaviivoja
(toim. Marja Salmela) kevät 2017
- Valtakunnallisen arkkitehtuuripoliittisen ohjelmatyön aloituksen valmistelu yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä alan muiden vaikuttajien kanssa
- ArchDailyn James Taylor Fosterin vierailu ja yleisöluento Helsingissä 11.–15.10.2017
- Arkkitehtuurin päivän seminaarit 3. helmikuuta
- Suomi 100 -kirjahankkeen Rakennetun Suomen tarina osatuottaja ja juhlavuoden arkkitehtuurisisällöistä tiedottaminen
- Helsinki Design Week, viestintäyhteistyö
- Open House Helsinki -viestintäyhteistyö: tiedottamista, kierroksia ja videotuotantoja
- yhteistyön vahvistaminen Tallinnan arkkitehtuuribiennaalin kanssa
- Useita media-, asiantuntija- ja kuraattorivierailuja Arkkitehtuurin Finlandian, Helsinki Design Weekin ja muiden yhteistyötapahtumien yhteydessä
- Toimiston muutto Kasarmitorilta Kamppiin yhteiseen toimistoon Safan ja ATL:n kanssa joulukuussa 2017
