Takaisin artikkeleihin

Suomalaisia mukana useassa eri näyttelyssä Venetsiassa

Lapsen käsi koskettaa valoteosta.

Mustarinda-seura, Forest Layers Shadow Play. kuva: Rasa Juškevičiūtė / Children's Forest Pavilion

Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa on tänä vuonna mukana suomalaisia luovia tekijöitä Suomen paviljongin lisäksi muun muassa Liettuan paviljongissa, ja Pohjoismaiden paviljonki käsittelee saamelaisuutta. Time Space Existence -rinnakkaisnäyttelyssä nähdään kaksi suomalaistoimistojen suunnittelemaa rakennusta.

Teksti: Linda Peltola

Tämän vuoden arkkitehtuuribiennaalin pääkuraattori Lesley Lokkon kuratoraalinen idea painottuu Laboratory of the Future -päänäyttelyyn, joka tarkastelee Afrikkaa tulevaisuuden pääroolissa, ja antaa luovien alojen ammattilaisille mahdollisuuden esittää huomisen visioita. Päänäyttelyyn ei kutsuttu lainkaan suomalaisarkkitehteja, mutta suomalaisnimiä voi silti bongata usean eri kansallispaviljongin toteutuksista.

Suomalaisedustus näkyy muun muassa Sverre Fehnin vuonna 1962 suunnittelemassa Pohjoismaiden paviljongissa, joka esittelee Pohjoismaisen yhteistyön muotoja Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. 

Pohjoismaiden paviljongissa nähdään Joar Nangon näyttely Girjegumpi. kuva: Laurian Ghinițoiu

 Pohjoismaiden paviljongissa nähdään kiertävä tilallinen teos Girjegumpi – saamelainen arkkitehtuurikirjasto, joka sisältää yli 500 teosta alkuperäiskansojen arkkitehtuuriin liittyvistä aiheista. Arkkitehti ja taiteilija Joar Nango on koonnut kokoelmaa yli viidentoista vuoden ajan, ja teos on kiertänyt ennen arkkitehtuuribiennaaliin tuloa sekä pohjoismaiden sisällä että Kanadassa. Ruotsin ArkDes vastasi tämänvuotisesta näyttelystä, ja Suomen Arkkitehtuurimuseon vuoro tulee taas vuonna 2025.

Lasten työpajan kuvaukset Neringa-metsässä ympäristökasvattaja Riitta Nykäsen (Mustarinda-seura) johdattamana. kuva: Jonas Žukauskas

Liettuan paviljongissa puolestaan on vahvasti esillä suomalaiset tekijät, kun paviljongissa nähdään Suomen ja Liettuan metsissä toteutettu projekti, joka kulkee nimellä Children’s Forest Pavilion. Näyttelyn kuraattoreina toimivat Jurga Daubaraitė, Egija Inzule ja Jonas Žukauskas. Hanke pyrkii selittämään metsän ekosysteemiä yhdistämällä teoksia ja löydöksiä, jotka on kehitetty rinnakkain lasten kanssa ulkoillen.

Näyttelyn työryhmässä on mukana suomalainen taiteellis-tieteellinen yhdistys Mustarinda-seura, jonka toimijoista Riitta Nykänen, Tiina Arjukka Hirvonen, Michaela Casková ja Robin Everett ovat osallistuneet projektiin. Lisäksi mukana ovat New Academyn suomalaisarkkitehti-suunnittelija-pariskunta Nene Tsuboi ja Tuomas Toivonen. Näyttelyn filmiproduktiossa on mukana Elis Hannikainen.

Latvian paviljonki on tänä vuonna TCL-supermarketti. kuva: Toms Kampars

Latvian paviljonki puolestaan muuntautuu tämän vuoden näyttelyssä TCL-supermarketiksi, joka on T/C Latvija -työryhmän käsialaa. Supermarketin hyllyt ovat täynnä ideoita, jotka perustuvat 2000-luvun aikaisempiin Venetsian arkkitehtuuribiennaalinäyttelyihin. Uldis Jaunzems-Pētersonsin kuratoima näyttely tutkii biennaalin, eli supermarketin, ja kansallisten paviljonkien, eli tuotteiden, suhdetta. Esillä hyllyssä – ja verkkokaupassa – on yli 500 näyttelytuotetta, joista kymmenen on Suomen näyttelyitä. 

Latvian paviljongin TCL-supermarketin suomalaiset ja pohjoismaiset näyttelytuotteet supermarketin verkkosivuilla.

Suomalaistöitä rinnakkaisnäyttelyissä

Arkkitehtuuribiennaalin kanssa samaan aikaan Venetsiassa järjestettävä Time Space Existence -näyttely esittelee kaksi helsinkiläisrakennuskohdetta, Siltasairaalan ja wakeboard-keskus Kylän. 

Siltasairaalan suunnittelusta vastaa suomalais-ranskalainen työryhmä Team Integrated. Työyhteenliittymän muodostavat AW2-Arkkitehdit, Arkkitehtuuritoimisto B&M, Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik ja Brunet Saunier Architecture. Näyttely on nähtävissä Venetsian Palazzo Bembossa.

Vuonna 2022 valmistunut Siltasairaala luo Meilahden sairaala-alueelle uuden läntisen julkisivun, josta avautuu merelliset näkymät Seurasaarenselälle. Uusi rakennus tarvittiin korvaamaan aikaisemmat huonokuntoiset sairaalarakennukset. Silta yhdistää sairaalan rakennukset, ja katuyhteys yhdyssillan ali parantaa pelastusajoneuvojen kulkua sairaalakampuksen läpi.

Nimensä Siltasairaala on saanut rakennuksia yhdistävästä siltamaisesta osasta, joka on myös elementtinä rakennuksen erityispiirre. kuva: Tuomas Uusheimo

Olla Architecture -toimiston suunnittelema vapaa-ajan keskus Kylä on nähtävillä Palazzo Morassa. Puurakenteinen wakeboard-keskus ja kahvila sekä sauna rakentuvat Lapinlahden rannalle Hietaniemeen. Kylän rakennuksissa on hirsirungot ja puiset paanupinnat. Runkorakenteissa käytetty massiivipuu on kestävää ja pitkäikäistä. Rakennuksen hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään kestävillä materiaaleilla ja huoltovapautta lisäävillä ratkaisuilla sekä tekniikan minimoinnilla.

Useasta rakennuksesta koostuva Kylä muistuttaa nimensä mukaisesti saaristokylää. kuva: Olla Architecture

Suomen omassa, Alvar Aallon suunnittelemassa paviljongissa esitettävän Huussi – Imagining the future history of sanitation -näyttelyn on toteuttanut työryhmä The Dry Collective, jossa ovat mukana suomalaiset Arja Renell, Antero Jokinen, Emmi Keskisarja, Eero Renell ja Janne Teräsvirta sekä italialainen Barbara Motta. Lue lisää Huussista.

Suomen paviljonki tuo suomalaisen Huussin Venetsiaan. Näyttely uudelleenarvioi saniteettijärjestelmäämme aikana, jolloin juomaveden ja ruuantuotannon riittävyys on maailmanlaajuinen ongelma. kuva: Ugo Carmeni

Lue muut Archinfon kokoamat Venetsian arkkitehtuuribiennaalitärpit täältä.